Ihanteellisen koulumatkan pituus on alle viisi kilometriä ja mieluiten vain kaksi kilometriä. Tämä käy ilmi Parmacon kyselystä. Myös päiväkotimatkan kohtuullisin pituus olisi vastaajien mielestä alle viisi kilometriä. Eniten lapset kulkevat kouluun jalan tai pyörällä. Koulun olisikin siis hyvä sijaita lähellä lapsiperheiden suosimia asuinalueita.
Syyslukukausi on alkanut, ja pienet ja isot oppilaat ovat saapuneet koulutielle jatkamaan opintopolkuaan. Monissa perheissä onkin tarkistettu, että pyöränkumeissa on tarpeeksi ilmaa, ja uudet tennarit on solmittu jalkaan ekaluokkalaisista yseihin.
Parmacon kyselyn mukaan kouluun mennään eniten jalan ja polkupyörällä. Kolmanneksi yleisin tapa on kuljettaa jälkikasvu autolla kouluun. Näiden yhdistelmä on myös käytössä. Bussi ja kunnan järjestämä kuljetus sijoittuu neljänneksi.
Jalan ja pyöräillen kulkeminen onnistuu, kun koulu sijaitsee kodin lähellä. Päiväkotiin saisi vanhempien mielestä olla matkaa alle kaksi kilometriä (42,8 %) tai kolmesta viiteen kilomeriä (43,8 %).
Lasten kasvaessa vanhemmat ovat valmiita hieman pidempiinkin matkoihin, mutta edelleenkin alle viisi kilometriä tuntuu parhaalta (yht. 86,6 %).
– Yläkoululaisten oletetaan jo matkustavan enemmän eli valtaosan mielestä matka voi olla kolmesta viiteen kilometriä, markkinointipäällikkö Lasse Huuhka Parmacolta sanoo.
Koulumatkan pituudella on merkitystä esimerkiksi asuinpaikkaa valitessa. Tilastokeskuksen mukaan yhä useampi koululainen asuu nykyään kaupungissa, ja pienet kyläkoulut ovat maassamme jo harvinaisia.
– Kun opetus on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin, voi esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa koulumatka olla yli 50 kilometriä. Pitkiä koulumatkoja on myös Pohjois-Pohjanmaalla. Tilaston mukaan esimerkiksi Helsingissä on kuitenkin vain vähän oppilaita, joiden koulumatka lähimpään peruskouluun olisi yli viisi kilometriä.
Huuhka on miettinyt, että pidentääkö opetuksen keskittäminen koulukeskuksiin koulumatkoja.
– Korona-aika ja etätyöt kannustivat perheitä muuttamaan pois kasvukeskuksista, mutta vaatiiko toisaalta ajatus koulumatkan pidentyminen pysymään taajamissa ja eteläisessä Suomessa. Kouluverkoston tiheydellä on selvä vaikutus maamme asuttuna pysymiseen ja myös siihen, minkäikäisiä ihmisiä alueilla asuu.
Lähikoulun vetovoima
Parmacon teettämä kysely tukee ajatusta siitä, että lapsiperheissä toivotaan päiväkodin ja alakoulun sijaitsevan omalla asuinalueella.
– Lähikoulu on yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä, kun perhe miettii muuttoa tai tontin ostamista. Monissa kaupungeissa onkin valittu lainattava päiväkoti- ja koulurakennus alueille, joissa on paljon päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia.
Markkinointipäällikkö Huuhkan mukaan lainattavilla tiloilla voidaan kustannustehokkaasti ja joustavasti vastata tilatarpeeseen, jos alueella ei ennestään ole pysyviä koulurakennuksia tai ne ovat jääneet liian pieniksi.
– Kaavoitus ja rakentaminen vaativat oman aikansa, mutta lainattavan ja joustavasti mitoitetun rakennuksen saa paikoilleen nopeimmillaan muutamassa kuukaudessa.
Lainattavan päiväkoti- ja koulurakennuksen etuja on myös se, että päättäjät voivat tarkkaan laskea ja ennakoida investointi- ja ylläpitokulut koko vuokrausajalle.
Lainattavien koulu- ja päiväkotirakennusten valmistaja Parmaco teetti Omnibus-kyselyn keväällä 2022. Kyselyyn osallistui 1 003 vastaajaa eri puolilta Suomea. Eniten vastaajia oli Etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta sekä Pirkanmaalta.