Pääministeri Sanna Marinin hallitus lisäsi hienoisesti luonnonsuojelun rahoitusta ja satsasi energiaomavaraisuuteen viimeisessä budjettiriihessään. Päätökset valtion viimeisten luonnonmetsien suojelusta ja hiilinielujen pelastamisesta jäivät uupumaan.
Hallitus lisäsi luonnonsuojelun rahoitusta vuodelle 2023. Metsien suojeluun sekä METSO-periaatepäätöksen toteuttamiseen hallitus lisäsi noin 14 miljoonaa euroa, joka jakautuu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välille. Myös Itämeren suojeluun lisättiin rahoitusta.
Budjettitiedotuksessa valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) korosti hallituksen panostusta kokonaisturvallisuuteen. Suomen luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että luontokato ja ilmaston kuumeneminen vaikuttavat haitallisesti ruokaturvaan, luonnovarojen saatavuuteen, ihmisten terveyteen ja talouteen ympäri maailmaa. Tämä lisää myös sotilaallisten konfliktien riskiä. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen ratkaisuja ei voi laittaa hyllylle odottamaan.
”Lisäraha on tärkeä viesti siitä, että luonnonsuojelu on myös turvallisuuden suojelua. Lisärahoitus on pieni suhteessa meneillään olevaan luontokatoon. Seuraavan hallituksen onkin tehtävä reilu tasokorotus luonnon rahoitukseen. Tarve on noin kymmenkertainen nykyiseen rahoitukseen nähden”, huomauttaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen.
Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen, että vihreä siirtymä sai lisäsatsauksen ja sähkön hinnan nousuun reagoinnissa pyrittiin oikeudenmukaisuuteen pienituloisia kohtaan. Lisätuet fossiilisille polttoaineille torjuttiin, mutta puun saatavuutta parantava rahoitus rasittaa sekä ilmastoa että luontoa.
Luonnonsuojeluliitto nosti omissa budjettihuomioissaan esiin hiilinielujen pelastuspaketin sekä valtion arvokkaiden metsien pikaisen suojelun.
”Metsien hiilinielujen romahdus viime vuonna ja luonnonmetsien hupeneminen kertovat siitä, että metsien käyttö on liian voimallista. Marinin hallituksen ilmastotavoitteiden toteutuminen riippuu nyt erityisesti hiilinieluista. Jotta Suomi tekee osansa ilmaston kuumenemisen pysäyttämiseksi ja välttää tulevalla eduskuntakaudella jopa 7 miljardin lisärasitteen kansantaloudelle, päättäjien on sovittava viipymättä hiilinielujen pelastuspaketista”, toteaa Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Hanna Aho.