Ikäihmisille ja heidän läheisilleen on olemassa helppoja keinoja, jotka auttavat sujuvan ja paloturvallisen arjen varmistamisessa esimerkiksi lieden käytössä. Tästä puhuu Oulussa Seniorimessuilla 17.–18.9. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erikoistutkija Tarja Ojala. Valtaosa senioreista on toimintakykyisiä ihmisiä, jotka haluavat asua kotona ja vaikuttaa itse oman elämänsä turvallisuusasioihin. Toisaalta ikäihmisillä on myös oikeus saada tukea, kun he sitä tarvitsevat.
– Iästä riippumatta ihmisille on tärkeää, että he voivat itse huolehtia omasta turvallisuudestaan eikä heidän tarvitse jättäytyä muiden varaan. Siksi esimerkiksi liesiturvallisuus kannattaa laittaa kuntoon jo siinä vaiheessa, kun se ei vielä ole ongelma, Ojala sanoo Seniorimessuilla.
Ruoanvalmistus on merkittävin asuntopalojen aiheuttaja suomalaisissa kodeissa. Pelastustoimen PRONTO-tietokannan mukaan vuosittain syttyy lähes tuhat liesipaloa tai palovaarallista tilannetta. Lieden käyttäjän virheellinen toiminta aiheuttaa niistä valtaosan. Usein ensimmäisenä syttyy liedelle jätetty, sinne kuulumaton tavara.
– Ruoanvalmistuksen vaaratilanteet saattavat johtua väsymyksestä, lääkityksestä, päihtymisestä tai muusta seikasta, joka heikentää ruoanlaittajan toimintakykyä. Tai taustalla voi olla inhimillinen erehdyskin. Lieden käyttäjä voi kytkeä vahingossa väärän levyn päälle, ja kuumeneva levy lämmittääkin vaikka patakinnasta, Ojala toteaa.
Tiedolla ja teknologialla pystytään varmistamaan sujuva arki
Liesipaloja voidaan ehkäistä tehokkaimmin turvatekniikan avulla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi induktio- tai turvaliesi, ajastin ja liesivahti. Turvaliedessäkin oleva ajastin varmistaa, että liesi on päällä vain tarvittavan ajan ja että se ei mene vahingossa päälle. Liesivahti estää tulipalon tunnistamalla kuuman levyn ja katkaisemalla liedestä virran ennen kuin tulipalo ehtii syttymään.
– Helppo ja tärkeä turvallisuuskeino on myös riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Palovaroittimeen voi liittää jatkojohdolla erillisen paristokotelon, joka kiinnitetään seinälle. Näin vältytään kiipeilyltä ja putoamisvaaralta paristonvaihtotilanteissa, Ojala sanoo.
Perheenjäsenillä, läheisillä ja kotihoidon työntekijöillä on mahdollisuus hyödyntää SPEKin tuottamaa Kodin turvallisuuden tarkistuslistaa. Tarkastuslista on laaja ja pitää sisällään muun muassa palontorjuntaan, sähkölaitteisiin, kaatumisten ja putoamisten ehkäisyyn, esteettömyyteen ja pihapiirin turvallisuuteen liittyviä asioita. Kerralla sitä ei kannata käydä läpi, mutta seniorin kanssa voi vaikkapa yhteisten kahvituokioiden aikana käsitellä yhden turvallisuusaiheen kerrallaan.
Huoli-ilmoituksen tekeminen on aitoa huolenpitoa
Korkean iän tai sairastumisen myötä voi tulla vastaan tilanne, jolloin ihminen ei enää pysty tai huomaa pitää huolta itsestään. Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa; lähisukulainen, kotihoidon työntekijä tai naapuri.
– On tilanteita, jolloin ihmisen ei ole enää hyvä asua kotona. Lähipiirin pitää voida tunnistaa ja tunnustaa, kun tilanne on muuttunut sellaiseksi, ja aitoa välittämistä ja huolenpitoa on, että henkilöstä tehdään huoli-ilmoitus, mikäli itse ei pystytä tilanteessa auttamaan. Ikääntyneet ovat arvokkaita yhteiskunnan jäseniä, ja heillä on oikeus tukeen, silloin kun he sitä tarvitsevat, Ojala painottaa.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö