Kuusi liikennealan järjestöä tilasi vision Suomen liikenneväylistä vuodelle 2050. Visiossa nostetaan katse liikennepolitiikasta elinkeinopolitiikkaan ja tarkastellaan korkeatasoisten väylien merkitystä Suomen elinkeinoelämälle. Raportissa esitetään visio Suomen teiden leventämiselle, nelikaistaistamiselle ja kaksiajorataistamiselle.
– Suomen tieverkossa on jo nykylaajuudellakin valtavasti potentiaalia. Verkko tulisi saattaa nykyisten liikennemäärien ja turvallisuustavoitteiden sekä kaluston edellyttämään kuntoon. Hyvin harvoin tarvitaan kokonaan uusia linjauksia tai yhteysvälejä, mutta olemassa olevaa verkkoa tulee kehittää ja modernisoida tälle vuosituhannelle, toteaa Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.
Tällä hetkellä Suomessa on yhtenäisiä, useampiajorataisia tieosuuksia vain Helsingistä Turun, Tampereen, Lahden ja Kotkan suuntiin. Muutoin Suomen päätieverkko on pitkälti yksittäisillä ohituskaistaosuuksilla täydennettyä kaksikaistaista tietä. Raskaan- ja henkilöautoliikenteen toisistaan poikkeavat ajonopeudet ovat turvallisuusriski, joka puoltaa useampikaistaisuutta vilkkaasti liikennöidyillä tieosuuksilla. Mikäli päätiellä on mahdollisuus kävelyyn ja pyöräilyyn, tulisi pientareiden olla riittävän leveät turvallisuuden takaamiseksi.
– Ensimmäinen askel tieverkon modernisoinnissa olisi saattaa se laatutasoon, jota standardeissa edellytetään nykyliikennemäärillä ja kulkumuotojakaumilla. Tällä voidaan jo saavuttaa sujuva liikennevirta, mikä vähentää energiankulutusta ja tekee liikenteestä ennakoitavampaa, Raitanen toteaa.
– Tämän lisäksi myös teiden montut ja päällysteet pitää pystyä korjaamaan, Raitanen muistuttaa.
Raportissa korostetaan myös älyteiden roolia liikenteen ennakoitavuuden sujuvuuden ja turvallisuuden parantamisessa. Samalla voitaisiin alentaa liikenteen kokonaispäästöjä. Myös etupainotteisilla investoinneilla raskaan liikenteen lataus- ja jakeluinfrastruktuuriin mahdollistetaan uuden kaluston käyttöönotto ja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen.
– Vision toteuttaminen vaatii sitoutumista ja katseen nostamista itse tiestä siihen mitä kaikkea hyvää niiden avulla voidaan yhteiskunnassa saavuttaa. Vaikka emme itse liikkuisikaan, ympäröivä yhteiskunta rakennuksineen, palveluineen ja elintarvikkeineen on tarvinnut tiestöä ja kuljetuksia. On kaikkien etu, että ne voidaan hoitaa tehokkaasti.
– Nyt talousarviossa esitetty rahoituksen taso ei riitä tiestön kuntoon laittamiseen. Jatkuvan rahoituksen nipistämisen sijaan tiestöön tulisi investoida ja nähdä näiden investointien hyödyt yhteiskunnalle, Raitanen summaa.
Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi -raportin ovat tilanneet INFRA ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Tieyhdistys. Selvityshankkeesta on vastannut Destia Strategiset Liikennejärjestelmät professori Jorma Mäntysen johdolla.