WWF etsii taas Suomen Itämeri-ystävällisintä maatilaa osana kansainvälistä viljelijäkilpailua. Kilpailun tarkoituksena on saada Itämeren ravinnekuormaa pienentävät viljelymenetelmät yleistymään ja antaa tunnustusta edelläkävijöinä toimiville viljelijöille. Rehevöityminen on Itämeren suurin uhka ja näkyy esimerkiksi lisääntyneinä sinileväkukintoina.
Yhdeksättä kertaa järjestettävään viljelijäkilpailuun osallistuvat kaikki Itämeren yhdeksän rantavaltiota sekä Ukraina ja Valko-Venäjä. Viime vuonna kilpailu jouduttiin valitettavasti keskeyttämään COVID19- pandemiasta aiheutuneen epävarmuuden vuoksi.
Nyt alkavassa kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kustakin maasta valitaan kansalliset voittajat, jotka saavat kukin 1 000 euron palkinnon. Kansallisten voittajien joukosta valitaan syksyllä koko Itämeren alueen ympäristöystävällisin viljelijä, joka palkitaan 10 000 eurolla. WWF:n lisäksi kansallisen kilpailun tuomaristossa ovat mukana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä vuoden 2018 kilpailun kansallinen voittaja Tuomas Mattila.
Palkinnon avulla halutaan antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Samalla lisätään tietoa ympäristöystävällisestä viljelystä ja levitetään hyviksi havaittuja käytäntöjä koko Itämeren alueelle.
”Vesienhallinta korostuu yhä enemmän Itämeren suojelussa. Pelloille tulvivat ja eroosioherkät jokiuomat aiheuttavat suurta ravinnekuormaa, joka jokia myöten kulkeutuu edelleen Itämereen. Viime vuosina koetut sateiset ja leudot talvet ovat hyviä esimerkkejä siitä, millaisia haasteita ilmastonmuutos asettaa ravinnekuormien hillitsemiselle”, sanoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Maatalouden vesiensuojelu lähtee liikkeelle peltojen hyvästä kasvukunnosta, jolloin kasvit pystyvät hyödyntämään mahdollisimman hyvin niille annetut ravinteet.
”Maan vesitaloudesta ja rakenteesta huolehtiminen, tasapainoinen kasvinravitsemus sekä maan pitäminen kasvipeitteisenä suurimman osan vuotta vähentävät merkittävästi vesistökuormitusriskiä”, toteaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Rakkolevällä rehevöitymisen kimppuun
Vuoden 2019 Suomen osakilpailun voitti Ahvenanmaalla sijaitseva Hammaruddan tila. Viljelijäpariskunta Tage ja Ulla Erikssonin havahtuivat Itämeren suojeluun jo 1990-luvulla, sillä heidän karjansa laiduntaa vapaana merenrannassa ja juo toisinaan merivettä.
”Kun näkee rannoillaan vuosi vuodelta enemmän sinilevää, haluaa tehdä kaikkensa sen vähentämiseksi”, Tage Eriksson kertoi voittonsa jälkeen WWF:lle.
Nykyään lähes kaikki tilan valumavedet virtaavat maa-aineista pidättävien sedimentointialtaiden ja monivaikutteisten kosteikoiden kautta.
Raati vaikuttui myös voittajapariskunnan innovatiivisuudesta, sillä vesiensuojelun lisäksi tilalla on keksitty käyttää rakkolevää maanparannusaineena ja ravinnelähteenä pelloilla.
Kilpailun valintakriteerit, hakulomake ja lisätiedot löytyvät osoitteesta wwf.fi/viljelijapalkinto. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on su 11.4.2021. Kansalliset voittajat julkistetaan kesäkuussa, ja koko kilpailun voittaja valitaan syksyllä.
WWF Suomi