Suomen luonnonsuojeluliitto käynnistää Vapauta virrat -kampanjan, jolla tehdään näkyväksi suomalaisen jokiluonnon heikko tila. Kampanjassa esitellään ratkaisuja, joilla vesivoimaloiden vangitsemia virtoja voidaan vapauttaa ilman että vesivoimasähköstä tarvitsee luopua merkittävästi. Sähköntuotannolle merkityksettömät minivoimalat voidaan pääosin purkaa ja suuriin voimaloihin tulee rakentaa ohitusuomat.
Suomen joet on laajalti padottu vesivoimasähkön tuotantoon. Virtavedet ovat sisävesien luontotyypeistä uhanalaisimpia. Lähes kaikki vaelluskalat ja niistä riippuvainen jokihelmisimpukka eli raakku ovat uhanalaisia. Puolen vuosisadan aikana on menetetty jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista.
“Suomen jokiluonto voi huonosti, mutta sitä on vaikea havaita nykyihmisen silmin. Kosket padottiin jo vuosikymmeniä sitten. Haluamme herättää suomalaiset näkemään jokiluonnon ahdingon ja samalla esitämme ratkaisuja tilanteeseen”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Suomessa on yli 200 vesivoimalaa, jotka tuottavat sähköä valtakunnan verkkoon. Vain pienellä osalla näistä on mahdollistettu kalojen kulku esimerkiksi kalateillä. Lisäksi on noin yli 500 vesivoimaksi luettavaa rakennetta, kuten käytöstä poistuneita voimaloita.
Tavoitteena virtauksen palauttaminen
”Uhanalaisen virtavesiluonnon ja vaelluskalojen auttamiseksi riittävä määrä vettä on saatava virtaamaan ympäri vuoden voimalaitosten ohi. Esimerkiksi Kemi-, Oulu- ja Iijoelle on toteutettava kalatiet mieluiten ohitusuomina ja vesittämällä kuivaksi jääneitä luonnonuomia”, Hölttä sanoo.
Suomen nykyiset vesivoimalat patoavat yleensä joen virtaaman kokonaan. Virtaama tarkoittaa uomassa kulkevaa vesimäärää kuutiometreinä sekunnissa. Pato katkaisee kalojen vaelluksen ja muuttaa virtausoloja niin, että jokieliöt taantuvat tai katoavat.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä on kohtuullista, että Suomen vesivoimaloiden patoamasta virtaamasta vähintään kymmenys vapautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle. Tavoitteena on riittävä ja jatkuva veden virtaus, joka ylläpitää jokiluontoa. Tämä niin sanottu ekologinen virtaama on joesta riippuen noin 5–30 prosenttia uomassa virtaavasta vedestä. Kun voimalaitos puretaan, palautuu jopa 100 prosenttia joen virtaamasta luonnolle.
Puretaan, ei rakenneta patoja
“Minivoimalat tulisi Luonnonsuojeluliiton mielestä purkaa pääosin pois. 67 pienintä voimalaa tuottaa yhteensä vain yhden prosentin Suomen vesisähköstä, joten niiden purkamisesta ei olisi haittaa Suomen sähköntuotannolle. Luonnolle purkamisesta olisi suuri hyöty”, Hölttä sanoo.
Suunnitellut toimenpiteet pieniin ja suuriin voimalaitoksiin pienentäisivät Suomen vesisähkön tuotantoa yhteensä noin 10 prosenttia ja koko Suomen vuoden sähköntuotantoa vain 1–2 prosenttia.
“Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa aloitettu patojen purku saa varmasti jatkoa”, Hölttä arvioi. “Sen ainakin pitäisi olla selvää, että vesivoimalan rakentaminen 2020-luvulla ei ole nykypäivää. Kemijoen viimeinen luonnontilainen virta ja rantojen luonto hukkuisivat Sierilän voimalan säännöstelyaltaaseen.”
Kemijoen sivujoissa elää edelleen vanhoja raakkuja, jotka ovat odottaneet vuosikymmeniä patojen takana vaelluskalojen paluuta. Ne eivät voi lisääntyä ilman lohikaloja. Kampanjan kärkenä esiintyykin raakku, jolla on asiaa.
Suomen luonnonsuojeluliitto