Ravintoloiden sulkeminen on merkinnyt erittäin vakavaa iskua jo muutenkin heikossa taloudellisessa tilassa oleville ravintoloille. Kuinka vakavaa, riippuu siitä, korvaako valtio sulun ajalta yrityksille kertyvät joustamattomat kiinteät kustannukset täysimääräisenä. Hallitus esittää, että epidemiologisesti tasolla kaksi oleville alueille voidaan valtioneuvoston asetuksella asettaa nykyistä tiukempia rajoituksia. Asetuksella voitaisiin säätää, että ruokaravintoloiden asiakaspaikoista saisi olla käytössä enintään puolet ja anniskelupainotteisten ravintoloiden yksi kolmasosa. Anniskelu tulisi lopettaa jo klo 17 ja ravintolat sulkea klo 18. Ravintolatoiminnan harjoittaminen kannattavasti ei ole mahdollista hallituksen esittämillä rajoituksilla. Illallisia tarjoavat ravintolat ja pubit eivät avaudu lainkaan. Tuhansien työntekijöiden lomautukset jatkuvat. Toimialan 77 000 yrittäjää ja työntekijää sekä heidän perheensä ovat vakavassa taloudellisessa ja henkisessä ahdingossa, mitä hallituksen esitys vain syventää.
Hallitus esittää tartuntatautilakiin uusia tiukkoja rajoitustoimia, kun ravintolat avautuvat sulun jälkeen. Koronakriisi on kurittanut ravintola-alaa ja sen työntekijöitä jo vuoden. Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2020 korona vei ravintoloiden liikevaihdosta noin 1,5 miljardia euroa. Anniskelu väheni 40 prosentilla. Tällä viikolla julkaistun jäsenkyselymme mukaan 72 prosentilla ruokaravintoloista, 64 prosentilla kahviloista ja 84 prosentilla pubeista ja yökerhoista liikevaihto laskee maalis-toukokuussa 2021 vähintään puolella verrattuna vuoden 2019 vastaavaan aikaan. Peräti 90 prosentilla juhla- ja pitopalveluyrityksistä liikevaihto romahtaa vähintään 70 prosentilla ja henkilöstö- ja opiskelijaravintoloista 63 prosentilla vähintään 60 prosenttia. Konkurssiuhan alla tai lopettaneita on syyskuuhun mennessä jo yli 30 prosenttia ravintola-alan yrityksistä.
– Ravintolayrittäjiä on koeteltu viime kevään sulkutoimilla, sen jälkeisillä toiminnan rajoituksilla ja parhaillaan olevalla sululla. Yrittäjät ymmärtävät, että koronatartunnat on saatava alenemaan, jotta paluu kohti normaalia voisi alkaa. Hallituksen esittämät liian ankarat avaamisen ehdot eivät kuitenkaan saa ymmärrystä. Moni yritys horjuu konkurssin partaalla ja henkilöstön taloudellinen tilanne on erittäin tukala. Monelta yrittäjältä on menossa koronakriisin vuoksi paitsi yritys, myös henkilökohtainen omaisuus ja terveys, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Eduskunta on painottanut rajoitustoimien välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta. Hallituksen olisi perusteltava vakuuttavasti tartuntojen estämisen näkökulmasta, miksi ruokaravintoloiden asiakaspaikat rajataan puoleen, anniskelu lopetetaan klo 17 ja ravintolat suljetaan klo 18. Jos ruokaravintoloiden asiakaspaikoista olisi käytössä 75 prosenttia, anniskelu loppuisi klo 20 ja ravintolat sulkisivat klo 21, lisäisikö se koronatartuntoja?
– Asiakkaat istuvat ruokaravintoloissa omissa seurueissaan, ja riittävät turvavälit toisiin seurueisiin voidaan varmistaa. Olemme suositelleet jäsenravintoloillemme, että henkilökunta käyttää maskia ja asiakkaat aina, kun he liikkuvat ravintolassa. Ruokaravintoloiden kurittaminen näin tiukasti ei ole oikeasuhtaista eikä välttämätöntä. Tämä tarkoittaisi sitä, että illallista tarjoavat ruokaravintolat pysyisivät suljettuina, Lappi moittii.
Anniskelun kieltäminen klo 17 ja asiakaspaikkojen rajaaminen kolmasosaan lopettaa pubien toiminnan.
– Pubit aukeavat arkipäivinä klo 15 jälkeen. Niitä ei voida avata lainkaan. Kun asiakkaat istuvat omissa seurueissaan ja koko maassa on tiukasti rajoitettu ravintolassa liikkumista, miksi hallitus haluaa käytännössä kieltää pubien toiminnan. Yökerhojen ja karaokeravintoloiden toiminta on jo käytännössä kielletty ravintoloiden liikkumisrajoituksilla, Lappi sanoo.
Valtion korvaukset alimitoitettuja
Valtio voi rajoittaa tai jopa kieltää yritysten toiminnan, jos se on perustuslain mukaan mahdollista.
– Jos valtio rajoittaa tai peräti kieltää yritystoiminnan harjoittamisen, valtion tulee korvata yrityksille aiheutuneet vahingot. Suomen valtion maksamat korvaukset ja tuet ovat olleet koronakriisin aikana selvästi alimitoitettuja varsinkin, kun niitä vertaa muihin Pohjoismaihin, Lappi toteaa.
Ravintoloiden liikevaihto pieneni viime vuonna noin 1,5 miljardilla eurolla. Valtion ravintoloiden viime kevään sulkemisesta maksaman korvauksen ja kahden kustannustuen yhteismäärä ravintola-alalle on tähän päivään mennessä noin 160 miljoonaa euroa. Sen lisäksi majoitus- ja ravintola-alan yritykset saivat keväällä Business Finlandilta ja ELY-keskuksilta yhteensä noin 89 miljoonaa euroa. Kustannustuen perustana olevat joustamattomat kiinteät kulut ovat merkittävä osa ravintoloiden liikevaihdosta.
– Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan ravintoloille käynnissä olevan sulun ajalta maksettavaa hyvitystä. Sen tulee olla yli 90 miljoonaa euroa. Myös suurten yritysten tulee saada hyvitys suhteessa niiden kiinteisiin joustamattomiin kustannuksiin ilman, että Suomen tukien enimmäismäärät estävät hyvityksen maksamisen, Lappi vaatii.
Lisäksi suurille yrityksille on laadittava oma valtiontukiohjelma. EU on tehnyt valtiontukiin tammikuun lopussa muutoksen, joka mahdollistaa 10 miljoonan euron valtiontuen maksamisen yritystä kohti.
– Suomen tulee muiden Pohjoismaiden tapaan antaa valtiontukea oikeudenmukaisesti myös paljon veroja maksaville ja työllistäville suurille yrityksille, Lappi toteaa.
Myös eduskunnan käsittelyssä olevassa kustannustukilaki III:ssa on erittäin suuri epäkohta. 30 prosentin omavastuun raja tulee poistaa.
Vuokranantajat lyhytnäköisiä
Osa vuokranantajista tuli ravintola-alan yrityksiä vastaan ja alensi vuokria tai jopa poisti vuokranmaksuvelvollisuuden viime kevään ravintoloiden sulun ajalta. Nyt vuokranantajien asenne on koventunut.
– Jäsenyrityksiltämme tulee jatkuvasti yhteydenottoja siitä, etteivät vuokranantajat ole valmiita kantamaan omaa osuuttaan kriisissä. Ne ovat valmiita korkeintaan siirtämään vuokrien maksua, mutta eivät alentamaan niitä vastaamaan rajusti vähentynyttä palvelujen kysyntää. Tämä on vuokranantajilta todella lyhytnäköistä. Ravintolayritykset joutuvat lopettamaan kriisin vuoksi toimipaikkojaan ja konkurssit vähentävät ravintolatilojen tarvetta. Uusia hyviä vuokralaisia ei ole tarjolla. Jollei vuokranantajien asenne muutu, tulemme näkemään tyhjiä ravintolatiloja tänä vuonna myös Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Toivottavasti vuokranantajat osoittavat vastuuta vuokralaisiaan kohtaan ja alentavat vuokria kriisin ajalta, Lappi sanoo.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry