Väitös: Nuorten hyvinvointioppiminen edellyttää yksilöllisten lähtökohtien huomioimista arjen kohtaamisissa

KM Lauri Lantela perehtyy väitöstutkimuksessaan nuorten hyvinvointioppimiseen ja siihen, miten sitä voidaan kouluissa edistää osallisuutta ja toimijuutta tukemalla. Tulokset ovat hyödynnettävissä esimerkiksi lapsi-, nuori- ja perhepalveluiden uudistamistyössä, jossa koulun rooli hyvinvoinnin tukijana on keskeinen. 

Koulumaailma on jatkuvassa muutoksessa, mutta sen yksi keskeinen päätehtävä on pysynyt ennallaan: lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Hyvinvointi kytkeytyy myös keskusteluun koulutuksen yhdenvertaisuudesta, ja eriarvoistumisen vähentäminen mielletäänkin perinteiseksi koulun tehtäväksi. Lantelan tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, kun tarkastellaan hyvinvointia ja hyvinvointioppimisen lähtökohtia.

Hyvinvointioppimisella tarkoitetaan hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin liittyvää ajatus- ja toimintamallien omaksumista, kasvua, oppimista ja sosialisaatiota. Lantela tarkastelee hyvinvointioppimista ennen kaikkea yhteisöön kuulumisen kautta, eli miten osallisuus ja toimijuus tukevat hyvinvointioppimista. Nuori oppii hyvinvointia yhteisön jäsenenä, osallistumisen ja aktiivisen toiminnan myötä. Hyvinvointiin vaikuttavat toiminta- ja ajattelumallit sisäistetään yhteisön kokemusten kautta. 

Nuoret kaipaavat perheen ja ammattilaisten tukea 

Lantelan tutkimus osoittaa, että perhetekijöillä on suuri merkitys nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukijana. 

– Erityisesti perheen ilmapiiri, vuorovaikutus ja vanhemmuuden tekijät vaikuttavat nuoren sosioemotionaalisiin taitoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja halukkuuteen hakea tarvittaessa apua, kertoo Lantela. 

Perheen ohella myös ammattilaisten merkitys korostui. Nuoret ja heidän vanhempansa luottavat kouluun niissä tilanteissa, kun tarvitaan tukea hyvinvoinnin edistämiseksi. Siksi palvelut tulisi järjestää nuoren näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi. 

– Nuorelle tämä tarkoittaa ennen kaikkea matalan kynnyksen palveluita hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseksi, Lantela painottaa. 

Palveluissa tulisi huomioida nuoren yksilölliset läh­tökohdat ja mahdollistaa kohtaamiset eri alojen ammattilaisten kanssa nuorten arjen eri ympäristöissä.

Lauri Lantela. (Kuva: Marko Junttila)

Monimenetelmätutkimuksesta ja aineistoista

Lantela yhdistää monimenetelmätutkimuksessaan määrällisiä ja laadullisia aineistoja, joissa selvitetään laajasti eteläpohjalaisten ja lappilaisten nuorten (9-luokkalaisten), vanhempien ja ammattilaisten näkemyksiä. Huomiota kiinnitetään nuorten hyvinvointiin, toimijuuteen ja osallisuuteen perheessä, koulussa ja koulun tarjoamissa palveluissa. 

Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä selvitetään nuoren perhetaustan ja sosioemotionaalisten taitojen yhteyttä. Toisessa Lantela tarkastelee perheen ja ammatti­laisten merkitystä nuoren hyvinvoinnille, osallisuudelle ja toimijuudelle. Kolmannessa osassa selvitetään, millainen on nuorten per­hetaustan vaikutus avun hakemiseen hyvinvoinnin ongelmissa, ja millaisena vanhemmat ja huoltajat näkevät koulun roolin hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa. 


Tietoa väitöstilaisuudesta

KM Lauri Lantelan akateeminen väitöskirja Nuorten hyvinvointioppimisen tukeminen kompleksisessa toimintaympäristössä tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 klo 12 Castren-salissa (luentosali LS11, Yliopistonkatu 8). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Tuija Turunen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitilaisuus ravintola Fellissä (koronatilanteen niin salliessa).

Lapin yliopisto

Vastaa