Yhä useampaan suomalaisperheeseen on ilmestynyt uusi perheenjäsen koronapandemian aikana. Kennelliiton mukaan viime vuonna Suomessa rekisteröitiin nelijalkaisia ihmisen parhaita ystäviä eli koiria yli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuosi aiemmin.
Pentubuumi on vaikuttanut vakuutusyhtiöönkin. Sen lisäksi että eläinvakuutuksia on myyty aiempaa enemmän, buumin vaikutukset heijastuvat myös tapaturmakorvauksissa. LähiTapiolan Korvauspalveluiden asiantuntijan Sari Laakson mukaan koiraa ulkoilutettaessa tai muuten sen kanssa peuhatessa on sattunut merkittävästi enemmän korvattavia tapaturmia.
-Usein tapaturma sattuu koiralenkillä, missä koiralle on enemmän ulkoisia ärsykkeitä ja nämä vaikuttavat sen käyttäytymiseen. Usein tapaturman aiheuttaneet tilanteet ovat olleet esimerkiksi sellaisia, kun koira juoksee päälle suoraan edestäpäin, koira nykäisee kuljetushihnaa, koira yhtäkkiä tempaisee juoksuun ja lenkkeilyttäjä kaatuu tai lenkkeilyttäjä menee erottamaan koiria tappelusta ja saa siinä pureman, Laakso kertoo.
-Tällaisissa tilanteissa syntyneet vammat eivät ole olleet kovinkaan vakavia vaan tapahtuma on aiheuttanut venähdys-, ruhje-, jänne- tai murtumavammoja tai haavoja.
Laakson mukaan koiran omistajalleen tai hoitajalleen aiheuttamista henkilövahingoista voi hakea korvausta omasta tapaturmavakuutuksesta. Sen sijaan jos koira esimerkiksi lenkillä hyppää vastaantulevan henkilön päälle ja henkilö kaatuu ja saa lääkärinhoitoa vaativan vamman, tulee tällaisessa tilanteessa korvattavuus ensisijaisesti selvittää koira- tai kotivakuutuksen yhteydessä olevasta vastuuvakuutuksesta.
-Tapaturmien vähentämiseksi olisi tärkeää, että koira saisi heti pennusta lähtien ohjattuja oppeja siihen, miten eri tilanteissa tulee käyttäytyä, mikä on sopivaa ja mikä ei, Laakso muistuttaa.
Remmikäyttäytymisessä ja sosiaalistamisessa on puutteita
Koirien käytösongelmat eivät toistaiseksi näy suurena aaltona eläinlääkärien vastaanotoilla. Sen sijaan katukuvassa ongelmakäyttäytymistä näkyy jo paljon, kertoo eläinlääkäri Eva Kaisti. Kaistin mukaan remmikäyttäytymisessä ja pennun sosiaalistamisessa on puutteita.
-Näen hyvin paljon arkoja koiria, jotka pelkäävät muita koiria ja joista myöhemmin voi hyvin helposti tulla pelkoaggressiivisia. Omistajat ovat selkeästi lukeneet koirakirjoja, joissa neuvotaan, ettei muita koiria saa moikata hihnassa. Mutta eivät he uskalla käydä koirapuistoissakaan tai osaa tai viitsi järjestää pennulle muitakaan koirakohtaamisia eli lajitoverien seuraa. Moni pennunomistaja ei myöskään päästä tervehtimään, kun pentua ei ole vielä rokotettu. Omistajille on luotu ajatus, että maailma on rokottamattomalle pennulle aivan saastunut paikka ja vasta rokotettuna pentua voi alkaa sosiaalistamaan. Näen nämä asiat huonoina ja toivoisin, että koirat sosiaalistettaisiin aikaisemmin ja paljon paremmin, Kaisti sanoo.
Suomalaiset koiranomistajat ovat oppineet, että koirankoulutuksen tulee olla positiivista ja koira oppii parhaiten positiivisella ehdollistamisella. Kaistin mukaan positiivisen kautta oppiminen tarkoittaa joillekin koiranomistajille kuitenkin sitä, että koiraa ei saisi mitenkään komentaa tai kieltää.
-Koiraa ei pidä rankaista, sillä sitä se ei yleensä ymmärrä. Rankaiseminen voi jopa pahentaa tilanteita. Mutta koiraa kohtaan voi toimia epäreilusti myös siten, ettei sille aseteta rajoja eikä siltä vaadita mitään, kuten rauhallista käytöstä, asioiden odottamista tai hoitotoimenpiteiden sietämistä. Uskomus positiivisuudesta ja rakkaus eläimiin näkyy katukuvassa, mikä on tosi kiva. Usein kuitenkin näkee, miten positiivisuutta ei osata toteuttaa käytännössä ja koirille syötetään nameja ihan väärässä kohtaa. Esimerkiksi kun pitäisi viedä koiran huomio pois alkavasta negatiivisesta käytöksestä, sitä palkitaan nameilla jo alkaneesta ongelmakäyttäytymisestä.
Uhkaava käytös, pureminen tai näykkiminen on kitkettävä koiran käytöksestä pois.
– Kyllä koiraa saa edelleen napata kuonosta tai vaikka tarpeen tullen niskasta, jos se näykkii tai puree eikä muilla keinoin ole pysäytettävissä. Väkivalta ei ole koskaan eikä missään tilanteessa hyväksyttävää, mutta positiivisuuskaan ei aina ole oikea tie. Tuntuu, että moni ei nykyään uskalla olla tiukka kasvattaja koiralle tai lapselle, mikä on tosi epäreilua. Rajat ovat rakkautta ja johdonmukaisuus ja asioiden vaatiminen ovat reiluutta.
Eläinlääkärin viisi neuvoa hyvään koirakäytökseen
Aloita käsittelyyn totuttaminen heti. Totuta pentu ensimmäisestä päivästä lähtien päivittäiseen käsittelyyn. Pennun tulee antaa tarkastaa varpaanvälit, taivutella varpaat ja raajat, leikata kynnet, puhdistaa ja tutkia silmät, kaivella ja puhdistaa korvat, tutkia sukuelimet, tutkia suu sekä pestä hampaat ja tarpeen mukana hoitaa ja nyppiä tai harjata turkki. Näitä asioita harjoitellaan päivittäin ainakin ensimmäiset 6 kuukautta.
Ota koiralle varhaisrokote. Varhaisrokotuksen voi ottaa heti 8 viikon iässä. Näin koiraa voi alkaa pikkasen sosiaalistamaan jo 10 viikon iässä ja sillä on Suomen tason koirakontakteihin aivan riittävä rokotussuoja 14 viikon iässä ja täysi suoja 16-viikkoisena. Koiran sosiaalistamisen herkkyyskausi on parhaimmillaan 8-16 viikon iässä. Jos pentu rokotetaan vasta 12 ja 16-viikkoisena ja luotetaan, että rokotussuoja on parhaimmillaan viimeisimmästä rokotteesta 4 viikon kuluttua eli 20 viikon iässä, on herkkyyskausi jo aikoja sitten ohi. Ylimääräinen rokotus maksaa 40-50€, mutta se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin sosiaalisen ja avoimen pennun muodossa.
Aloita koirakoulu ajoissa. Pentu kannattaa viedä mahdollisimman pian eli varhaisrokotuksen saaneena esim. jo 12-viikkoisena pentukouluun. Pentukouluissa koira tottuu näkemään muita pentuja etäältä ja omistaja ja pentu pääsevät luomana yhteisen työskentelyn kautta suhdetta toisiinsa, joka perustuu luottamukseen ja toimintavarmuuteen myös häiriötilanteissa. Koiran kanssa on hyvä käydä ensimmäisen 6-8 kk ajan useammalla pentu- ja jatkokurssilla, jotta varmasti opitaan ohjatusti ja oikein perus käytöstavat ja koirakon yhteistyö vahvistuu. Treenit koulussa ovat ihan erilaisia kuin kotona tai lenkillä ja valmistavat koirakkoa eli koira-ihmis-tiimiä hyvään yhteiselämään. Kursseissa ei kannata säästää aikaa tai rahaa, ne ovat halpa ja helppo keino varmistaa hyvä yhteinen tulevaisuus. Kursseja on myös järjestetty koko korona-ajan läpi koronaturvallisesti eikä pandemia ole hyväksyttävä tekosyy jättää ne väliin.
Anna koiran tutustua erilaisiin ja eri kokoisiin koiriin. Koiran kannattaa antaa koiriin myös lenkillä tai mieluiten sovituilla treffeillä. Erilaisissa someryhmissä voi kysellä pentutreffien perään tai kilttien aikuisten koirien perään, joihin pentu saa turvallisesti tutustua 1-4 koiran pienryhmässä. Toki osallistuvin osapuolten tulee olla terveitä ja mielellään rokotettuja.
Jos koiralla on ongelmakäyttäytymistä, ottakaa välittömästi yhteys koirakouluttajaan. Suomen Eläintenkouluttajien kotisivuilta löytyy pätevöityneitä kouluttajia. Ongelmakoiralla voi olla aitoja koiralähtöisiä ongelmia mutta yleensä ongelma on myös koirakon kommunikaatiossa ja isossa osassa tapauksista pääosin ihmisessä. Ihminen harvemmin näkee omia virheitään, saati osaa korjaa niitä, joten ongelmien ilmetessä välitön yhteys kouluttajaan takaa sen, että neutraali ulkopuolinen henkilö voi auttaa teitä ennen kuin ongelmat pahenevat.
LähiTapiola