Valtioneuvosto on asettanut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission valtioneuvoston istunnossa 28. lokakuuta. Työtä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamiseksi on jatkettu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Asiaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajien kanssa. Komission tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi.
”Toivotan menestystä Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle sen tärkeässä työssä. Yhteinen tavoitteemme on, että komission työn seurauksena vuoropuhelu ja luottamus saamelaisten ja valtion välillä lisääntyy. Vain ymmärtämällä mitä saamelaiset ovat kokeneet, voimme aidosti löytää ratkaisuja tulevaisuuteen”, pääministeri Sanna Marin sanoo.
”Tänään käynnistyy merkittävä työ saamelaisten kohtaaman syrjinnän sekä valtion sulauttamispolitiikan aiheuttamien seurauksien selvittämiseksi. Saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien tunnustaminen ja toimeenpano takkuaa Suomessa edelleen. Toivon, että tämän raskaan prosessin läpikäymisestä seuraa konkreettisia toimenpiteitä, jotka aidosti edistävät saamelaisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
”Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tulee tekemään tärkeää ja samalla myös raskasta työtä. Komission työn alkaessa on jo useamman vuoden huolellinen valmistelutyö saamelaisten ja valtion välisen ymmärryksen ja luottamuksen lisäämiseksi takana. Toivomme komission työlle menestystä ja riittäviä resursseja onnistumisen turvaamiseksi”, sanoo Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Siihen kuuluu viisi komissaaria, joista kaksi on asetettu valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.
Komission jäsenet ovat:
- väitöskirjatutkija, oikeustieteiden kandidaatti Heikki J. Hyvärinen
- hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff
- arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen
- työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka
- filosofian maisteri Miina Seurujärvi
Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin päämääränä on:
- Tunnistaa ja arvioida saamelaisten historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia.
- Selvittää, miten tämä vaikuttaa saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa.
- Ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.
- Lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana.
Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Psykososiaalinen tuki on olennainen osa Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumista.
Komissio laatii työstään raportin, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2023 mennessä.
Saamelaisten asema alkuperäiskansana on turvattu Suomessa perustuslaissa. Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Kansainväliset esikuvat
Totuus- ja sovintokomissioinstituutio juontaa juurensa 1970-luvulle. Kansainvälisesti totuuskomissioiksi tai totuus- ja sovintokomissioiksi kutsutaan prosesseja, joissa tarkastellaan historiassa tapahtuneita kollektiivisia vääryyksiä. Totuus- ja sovintokomissioita on toteutettu noin 40 maassa.
Saamelaiskäräjät