Suomen tietokirjailijat ja Suomen PEN toteuttivat kyselyn tietokirjailijoihin kohdistuvasta häirinnästä ja painostuksesta. Kyselyyn vastasi 643 tietokirjailijaa, ja vastanneista lähes 23 prosenttia eli noin joka neljäs kertoi kokeneensa häirintää tai painostusta tietokirjailijan työnsä takia.
Tietokirjailijoiden kokema painostus on moninaista. Kyselyn mukaan tyypillisintä on asiaton arvostelu sosiaalisen median tai sähköpostin kautta. Yleensä häirintä on kasvotonta ja anonyymiä. Useimmat häirintää kokeneet vastaajat kertoivat sanallisesta solvaamisesta, jonka tarkoituksena on murentaa asiantuntijan itseluottamusta ja asemaa. Painostuksen vakavimmat muodot ovat väkivaltauhkauksia.
Kyselyn vastaajista häirintää olivat kokeneet eniten historian, politiikan ja yhteiskunnan aloilta kirjoittavat sekä elämäkertojen kirjoittajat. Sukupuoli vaikutti häirinnän luonteeseen: naiset saavat sukupuoleen ja ulkonäköön liittyvää asiatonta palautetta enemmän kuin miehet.
Kyselyssä tuli ilmi, että häirintä voi aiheuttaa kokijoilleen ahdistusta, pelkoa, tulonmenetyksiä, sosiaalista eristäytymistä ja myös itsesensuuria. Häirintää kokeneista lähes puolet kertoi pohtineensa ennalta, mitä uskaltaa kirjoittaa tai sanoa julkisesti. Lähes puolet häirintää kokeneista sanoi myös muotoilleensa toisin tai jättäneensä kokonaan sanomatta julkisesti asioita, joiden tiesivät ennalta aiheuttavan asiatonta palautetta.
”Häirinnän tarkoituksena on vaientaa, ja se saavuttaa tavoitteensa, kun tietokirjailijat ryhtyvät asiattoman palautteen pelossa itse rajoittamaan kirjoittamistaan tai karttamaan herkiksi tiedettyjen aiheiden käsittelemistä”, sanoo Suomen PENin varapuheenjohtaja, tietokirjailija Oula Silvennoinen.
Kysely lähetettiin sähköpostitse Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenille, yhteensä 3 272 henkilölle. Vastauksia kertyi 643 kappaletta, eli vastausprosentti oli noin 20 prosenttia.
Tutustu laajempaan raporttiin kyselystä alla olevasta liitteestä tai verkkosivuillamme.
Suomen tietokirjailijat ry