Väestöliiton koordinoima syntyvyyden tutkimusverkosto Synty julkaisee tänään kansallisille päättäjille suunnatun tiekartan, jossa suositellaan toimenpiteitä toivotun lastensaannin tukemiseksi ja hedelmällisyystietoisuuden edistämiseksi Suomessa. Keskeisimpänä suosituksena on perustaa sosiaali- ja terveysministeriön tai opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, joka jatkossa koordinoisi ja kehittäisi lastensaannin tukemista ja hedelmällisyystietoisuuden edistämistä Suomessa.
Toivottu lapsiluku on jokaisen henkilökohtainen päätös, oli se sitten nolla tai viisi lasta tai jotain enemmän. Suomessa – kuten monessa muussakin kehittyneessä länsimaassa – kuitenkin saadaan keskimäärin vähemmän lapsia kuin niitä toivotaan. Syntyvyys on vähentynyt 2010-luvulla kaikissa hedelmällisessä iässä olevissa ikäluokissa, myös yli 35-vuotiailla naisilla, mikä on uusi ilmiö. Suurin osa laskusta selittyy sillä, että lastensaantia lykätään aiempaa pidempään parisuhteiden sisällä. Lastensaannin lykkääminen johtaa nykyään usein toivottua pienempään lapsilukuun tai tahattomaan lapsettomuuteen, josta on muodostunut kansanterveydellinen ongelma. Tahattomaan lapsettomuuteen ja mahdollisiin hedelmöityshoitoihin liittyvän henkilökohtaisen surun sekä taloudellisen ja lääketieteellisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi tarvitsemme uusia näkökulmia toivotun lastensaannin tukemiseen.
“Moni empii lastensaantia ja sen ajoittamista tai ei osaa tehdä päätöstä siitä, haluaako lapsia vai ei, eikä saa pohdintoihinsa tukea. Usein käy niin, että empiminen jatkuu niin pitkään, että päätöksen tehtyään ei saakaan toivomiansa lapsia. Tällaisten tilanteiden ehkäisemiseksi tarvitsemme yhteiskuntaan uudenlaisia perhesuunnittelun toimintoja ja rakenteita. Tämä edistäisi myös hallituksen väestöpoliittista tavoitetta tukea ihmisiä saamaan toivomansa määrän lapsia”, sanoo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtava tutkija Venla Berg.
Tällä hetkellä perhesuunnittelu sekä koulujen terveystiedon seksuaalikasvatus keskittyvät lähes yksinomaan ei-toivottujen raskauksien ehkäisyyn. Tässä tavoitteessa onkin onnistuttu menestyksekkäästi, ja esimerkiksi teiniraskaudet ja -abortit ovat Suomessa kansainvälisesti erittäin matalalla tasolla. Tahattoman lapsettomuuden lisääntyessä tarvitsemme tämän lisäksi uuden perhesuunnittelun osa-alueen, jolla tuetaan lastensaantia silloin, kun se on toiveissa. Tutkimusten mukaan nuorten aikuisten tiedot hedelmällisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä lapsettomuushoitojen mahdollisuuksista ja rajoista ovat heikkoja.
Synty-verkoston ja Väestöliiton mukaan hedelmällisyyteen liittyviä tietosisältöjä tulee lisätä yläkoulujen ja toisen asteen terveystiedon opetukseen. Lisäksi tarvitaan tietoa ja ymmärrystä erilaisista tavoista tulla vanhemmaksi myös heteroparisuhteen ulkopuolella – esimerkiksi sateenkaariperheistä, kumppanuusvanhemmuudesta, uusperheellisyydestä tai itsellisestä lastensaannista. Siinä vaiheessa, kun lastensaanti tulee omassa elämässä ajankohtaisemmaksi, tarvitaan uudenlaisia lastensaannin pohdintaa tukevia palveluita, kuten strukturoitua keskusteluapua tai mahdollisuutta selvittää omaa hedelmällisyyden tilaa.
Yhä useammat nuoret ilmoittavat henkilökohtaiseksi lapsilukutoiveekseen nollan. Myös päätöstä lapsettomuudesta on tärkeä tukea, eikä yhteiskunnan tule ohjata nuoria vanhemmuuteen. Keskeistä on, että hedelmällisessä iässä olevat nuoret aikuiset saavat riittävästi tutkimuksiin perustuvaa ajankohtaista tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestään. Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus ja lisääntymisterveyden palvelut edistäisivät myös vapaaehtoisesti lapsettomien mahdollisuutta vaalia omaa seksuaaliterveyttään.
Julkaisemassaan lastensaannin tukemisen tiekartassa Synty-verkosto suosittaa, että Suomeen perustettaisiin kansallinen ohjausryhmä, joka selvittää lastensaannin tukemiseen tarvittavia toimenpiteitä ja laatii suunnitelman tarvittavien rakenteiden luomiseksi. Ohjausryhmän tulisi koostua sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä THL:n edustajista, seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijoista, tutkijoista, opetushallinnon edustajista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden parissa työskentelevistä kolmannen sektorin toimijoista.
Väestöliitto
