Hoitoalan rakennusten paloturvallisuus on heikentynyt vuosituhannen jälkeisestä tilanteesta. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön äskettäin julkaisemasta tutkimuksesta, jossa on tehty vertailua vuosien 2001–2007 ja 2014–2020 välillä. Lisäksi esimerkiksi lähihoitajilla tai kotihoidon työntekijöillä ei ole aina mahdollisuutta osallistua edes alkusammutusharjoituksiin, laajemmasta turvallisuuskoulutuksesta puhumattakaan.
– Heikentynyt tilanne on hämmentävä, sillä sosiaali- ja terveysalalla on tehty määrätietoisia toimenpiteitä paloturvallisuuden parantamiseksi, SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala toteaa.
Toisaalta pelastustoimen ja sosiaali- ja terveysalan rajapinnassa on edelleen useita paloturvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten palvelujen piirissä olevien asiakkaiden tai potilaiden aiempaa heikompi kunto, mutta myös henkilöstön määrän niukkuus ja kiire. Kiireen vuoksi vaarojen arviointi voi jäädä toteutumatta, mutta alalla on todettu myös paloturvallisuuskoulutuksen ja alkusammutuskoulutuksen puutteita.
– Esimerkiksi lähihoitajilla tai kotihoidon henkilöstöllä ei ole aina mahdollisuutta osallistua edes alkusammutusharjoituksiin, saati laajempaan turvallisuuskoulutukseen. Heikoin tilanne on kotihoidossa, jonne painottuvat myös iäkkäiden palokuolemat, Ojala sanoo.
Lisää paloturvallisuuden tietoa ja osaamista sote-alalle on saatavissa
Sosiaali- ja terveysalalle on tarjolla tietoa paloturvallisuuden tilanteesta, vaaratekijöistä sekä toimenpiteistä paloturvallisuuden parantamiseksi. Tietoa on mahdollista saada sekä pelastuslaitoksilta että Suomen Palopäällystöliiton ja SPEKin järjestämissä koulutuksissa, avoimissa tilaisuuksissa ja verkostoyhteistyössä.
Tietoa sosiaali- ja terveysalan paloturvallisuudesta on saatavilla esimerkiksi Suomen Palopäällystöliiton ja SPEKin järjestämässä Sosiaali- ja terveysalan Turvallisuusfoorumissa 8.11.2022.
Vertailututkimus on tehty vuosien 2001–2007 ja 2014–2020 välillä. Molemmat aineistot perustuvat pelastustoimen resurssi ja onnettomuustietokanta PRONTOn tietoihin. Vuosien 2001–2007 tulokset on esitetty VTT:n vuonna 2009 julkaisemassa raportissa. Vuosien 2014–2020 tiedot ja tulosten vertailu ovat vasta julkaistusta Timo Rantamäen tutkimuksesta (SPEK tutkii 28).