Ilmastopaneelin esitys päästöjen vähentämisaikataulusta on oikeansuuntainen, mutta yhteys käytäntöön riittämätön. Ilmastopaneeli julkaisi tänään esityksensä päästövähennysten aikataulusta kirjattavaksi ilmastolakiin, jonka valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ilmastopaneelin tavoitteena on jatkaa päästöjen vähentämistä vuoden 2035 jälkeen, jolloin Suomi on tavoitteensa mukaisesti hiilineutraali, eli päästöt alittavat metsien ja maaperän nielut. Ilmastopaneelin tavoitteen mukaisesti Suomen pitäisi olla hiilinegatiiviinen vuoden 2035 jälkeen ja lähes täysin päästötön vuonna 2050.
”Tavoitteet ovat hyviä, mutta liian mekaaninen vähennysura ei välttämättä johda niiden järkevään toteutumiseen”, toteaa Energiateollisuus ry:n ilmastoasiantuntija Jukka Makkonen.
”Tämä voi johtaa jo olemassa olevan teknologian käyttöönottoon uuden, kehittyvän teknologian sijasta. Asetelma voi hyvin toteutua teollisuuden muokatessa prosessejaan vähäpäästöisemmiksi ensi vuosikymmenellä”, Makkonen jatkaa.
Energiantuotannon päästöt vähenivät vuoden 2020 aikana 20 %. Kaukolämmön päästöt laskevat vauhdilla, ja jo 85 % sähköstä on päästötöntä. Puhtaan sähkön osuus kasvaa jatkuvasti.
Keväällä 2020 julkistettujen eri toimialojen vähähiilisyystiekarttojen lähtökohtana on muiden energialähteiden korvaaminen puhdistuvalla sähköllä liikenteessä ja teollisuudessa. Vedyn tuottaminen päästöttömällä sähköllä avaa uusia mahdollisuuksia varsinkin liikenteessä, kun tuotantoon liittyvät kannattavuusongelmat on ratkaistu.
”Vähähiilisyystiekartat pitää ottaa ilmastolain lähtökohdaksi, ja niistä pitää tehdä päivittyviä”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Eri toimialat vähentävät päästöjään vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ja ilmastotyön pitää perustua konkretiaan. Nyt yhteys käytäntöön puuttuu. Pitää luoda edellytyksiä ottaa käyttöön uusia teknologioita ja tukea erityisesti teollisuuden ja liikenteen irtautumista fossiileista”, Leskelä jatkaa.
Energiateollisuus teki ensimmäisen vähähiilisyystiekarttansa jo vuonna 2009. Tavoitteita on sen jälkeen kiristetty, ja viimekeväinen arvio tulevasta päästökehityksestä on jo nyt osoittautumassa liian varovaiseksi.
”Ilman vähähiilisyystiekarttoja tietomme päästöjen vähenemisestä perustuu menneisyyteen jo nähtävissä olevan tulevaisuuden sijasta. Viime vuoden päästöjen perusteella on aika vaikea ennakoida esimerkiksi terästeollisuuden tai kaukolämmön päästöjä vuonna 2030”, Leskelä jatkaa.
Energiateollisuus ry