Onnistunut ruotsinkielisyyttä edistävä Kielilähettiläät -konsepti jatkaa ja laajentaa toimiinsa muun muassa Svenska kulturfondenin tuella. Syksyllä samankaltainen toiminta käynnistyy pilottina myös Ruotsissa, jossa Suomessa asuvat ruotsalaiset kertovat Suomesta ja siitä, että täällä voi opiskella myös ruotsin kielellä.
Projekti sai virallisesti alkunsa kesällä 2018, kun hankkeen taustaorganisaatio Kansalliskielet -yhdistys sai rahoituksen Svenska kulturfondenin Hallå! -hankkeelta. Rahoituksen kohteina olivat innovatiiviset kielihankkeet. Projektin tavoitteena oli tehdä noin 300 vierailua Suomen kouluihin vuoteen 2021 mennessä, mutta tavoite saavutettiin kova kysynnän vuoksi jo marraskuussa 2019. Kun Kielilähettiläät -konsepti julkistettiin, kymmenet opettajat halusivat lähettiläitä tunneilleen saman tien.
Kielilähettiläät on tehnyt jo yli 900 vierailua kouluihin eli kolminkertaisesti enemmän kuin mikä alkuperäinen tavoite oli. Kielilähettiläitä on ollut yhteensä peräti 111 ilman, että edes Covid-19 olisi pysäyttänyt projektia. Korona-aikana huhtikuusta 2020 lähtien on suoritettu yli 300 etävierailua kouluihin.
”Kielilähettiläs -konsepti toimii erittäin hyvin ja nyt tavoitteena on tehdä siitä pysyvä osa kielenopetusta: haluamme tarjota kaikille opettajille mahdollisuuden tilata kielilähettilään oppitunnilleen.”, kertoo projektijohtaja Jaan Siitonen tulevaisuuden suunnitelmista.
Toimintaa jatketaan monipuolisella rahoituksella, muun muuassa Svenska kulturfonden on päättänyt jatkaa Kielilähettiläät-hankkeen rahoittamista. Kevään 2021 on pilotoitu digitaalisen kielikahvilan suomenruotsalaisen kulttuuri- ja neuvontapalveluihin suunnattu organisaation Luckanin kanssa.
Alku Siitosen approbaturissa
”Mitä hyötyä tästä on ja miksi joudun istumaan ruotsin tunnilla?”, on kysymys, jota projektijohtaja Siitonen pyöritteli mielessään lukiossa. Siitosella kulutti energiaa ruotsin vastustamiseen samalla, kun oppimistulokset jäivät laihoiksi: keskipitkästä ruotsista kolahti miehelle approbatur vuonna 2007.
Asevelvollisuus ruotsinkielisessä Uudenmaan prikaatissa muutti kuitenkin Siitosen elämän.
”Armeijassa ennakkoluuloni murenivat ja yhtäkkiä motivaationi ruotsia kohtaan oli huipussaan”, Siitonen muistelee.
Armeijan jälkeen Siitonen pääsi opiskelemaan ruotsiksi ja valmistui kaksikieliseksi valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2016.
”En antanut approbaturin ja kutosen keskiarvon lannistaa”, hän hymähtää.
Opiskeluaikana Siitonen kiersi kymmenillä ruotsintunneilla kertoen tarinaansa sujuvalla ruotsin kielellä.
”Halusin, ettei yksikään oppilas tekisi ruotsin suhteen samaa virhettä. Huomasin, että oma esimerkkini todella herätti oppilaita.”
Siitonen myös huomasi, ettei hän olekaan yksin inspiroivan tarinansa kanssa ja ajatus Kielilähettiläistä syntyi.
Elokuusta 2020 alkaen suomenruotsalaiset ovat vierailleet ruotsinkielisissä kouluissa kannustamassa oppilaita myös suomen kielen suhteen.
(Kuva: Jessica Lillbåsk)
Juho Rasan tarina inspiroi
Hämeenkyröläinen Juho Rasa, 23, liittyi Kielilähettiläisiin helmikuussa 2021 inspiroidakseen suomalaisia opiskelijoita oppimaan ruotsia ja muita vieraita kieliä. Kevään 2021 aikana Juho on tehnyt sata vierailua yli 20 paikkakunnalla niin ala-asteen ykkösluokkalaisten kuin virkamiesruotsia suorittavien yliopisto-opiskelijoiden luokse.
Rasan mielestä parasta kouluvierailuissa on ollut opiskelijoista välittynyt asennemuutos kielten oppimista kohtaan:
”Ruotsin kielen ja yleisesti kielten opiskelun voi nähdä joko välttämättömänä pakkona tai upeana mahdollisuutena rikastaa omaa elämäänsä. Me Kielilähettiläissä pyrimme jälkimmäiseen”, hän kuvaa.
Rasa tulee täysin suomenkielisestä taustasta Hämeenkyrön maalaiskunnasta, ja hän haluaakin painottaa, että ruotsia on mahdollista oppia, vaikkei olisikaan kotoisin Pietarsaaresta tai Närpiöstä. Hän opiskelee kauppatieteitä Hanken Svenska handelshögskolanissa ja valtiotieteitä Helsingin yliopistossa sekä suorittaa paraikaa työharjoittelua Tukholmassa, Ruotsissa.
Tänä vuonna Hankenille oli ennätysmäärä hakijoita. Rasalla ja muilla Kielilähettiläillä on hyvinkin voinut olla osuutensa asiaan.
Syksyllä ruotsalaiset inspiroivat ruotsalaisia Suomesta
Selkeä ja tehokas Kielilähettiläät-metodi on monistettavissa. Siitosen mukaan onkin mahdollista, että tulevaisuudessa mukana on muitakin kieliä ja maita.
Tähän saakka lähes kaikki lähettiläät ovat olleet suomalaisia, mutta syksyllä Kielilähettiläät on mukana pilotissa, jossa Suomessa asuvat ruotsalaiset vierailevat kotimaassaan kertomassa Suomesta. Yllättävästi moni ruotsalainen ei esimerkiksi tiedä, että Suomessa voi opiskella myös ruotsin kielellä.
Toiminnan tuloksellisuus perustuu siihen, että ruotsalainen kykenee parhaiten saamaan toiset ruotsalaiset innostumaan Suomesta.
”Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että vetäisimme pilottia, vaan meillä on jo tiedossa riikinruotsalaisia, jotka tuntevat paloa Suomea kohtaan. Odotan innolla mitä kaikkea he voivatkaan saada aikaan”, Siitonen sanoo.
Kielilähettiläät