Maatilojen investointitahti taantui vuonna 2021.
– Investointien vähenemiseen on varmasti useita syitä, mutta tärkeimpiä lienevät koronapandemia ja maatalouden kustannusten nousu, arvioi erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokavirastosta.
Isojen investointien hakumääriä vähensi myös se, että valiolaiset meijerit ottivat käyttöön tuotantosopimukset maidontuotannossa. Lisäksi lihanautakasvattamoiden laajennuksia ei ole vuoden 2020 lopun asetusmuutoksen jälkeen enää tuettu. Viljelijöiden syksyllä 2021 tekemät lypsy- ja lihakarjatalouden investointihakemukset koskivat pääsääntöisesti pienehköjä peruskorjauksia.
ELY-keskukset rahoittivat viime vuonna lähes 2300 maatalouden investointia, joihin myönnettiin avustusta noin 95 miljoonaa euroa ja korkotukilainoja 111 miljoonaa euroa. Tukisumma on runsaan viidesosan vähemmän kuin vuonna 2020. Edelleen eniten investointitukia myönnettiin Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näillä alueilla toimii suurin osa Suomen maatiloista.
Siitä huolimatta, että Valion tuotantosopimukset vähensivät maidontuottajien investointeja, C-alueen maitotilojen investointeja rahoitettiin euromääräisesti eniten. Näille maitotiloille myönnettiin avustuksia lähes 16 miljoonaa euroa ja korkotukilainoja noin 22 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten tukea myönnettiin kasvihuoneiden ja salaojituksien investointeihin, yli seitsemän miljoonaa euroa avustusta molempiin kohteisiin.
Nyt kannattaa investoida energiaratkaisuihin ja eläinten hyvinvointiin
Vuosille 2021–22 maatalouden investointeihin saatiin yli 43 miljoonan euron lisämääräraha EU:n elpymisvaroista. Elpymisvaroista tuetaan energiantuotantoa, työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistäviä investointeja. Tämäntyyppisiin investointeihin on siis hyvä mahdollisuus saada tukea. Viljelijät myös tarttuivat tähän tilaisuuteen vuonna 2021, sillä näiden investointien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna.
Myös tälle vuodelle saadaan EU:n elpymisvaroista lisärahoitusta vastaaviin investointeihin. Esimerkiksi energiantuotannon investointiin, kuten tuulivoimalan hankintaan, voi saada 40 prosentin avustuksen. Maataloudessa käytettävän biokaasun tuotantoinvestointiin avustus voi olla jopa 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Eläinten hyvinvointia, ympäristön tilaa, työympäristöä ja tuotantohygieniaa parantaviin investointeihin voi saada tukea 30–40 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.
Tänä vuonna maatalouden investointitukia hakevien kannattaa ottaa huomioon, että vuoden viimeinen tukijakso päättyy 15.10.2022. Tämän jälkeen hakemuksia otetaan vastaan vuoden 2023 puolella, jolloin voimassa ovat uuden EU-rahoituskauden ehdot. Ruokavirasto tiedottaa uuden rahoituskauden haun aloitusajankohdasta ja ehdoista, kun tiedot niistä ovat tarkentuneet.
Aloittavien viljelijöiden määrä laskee edelleen
Aloittavien viljelijöiden määrä kääntyi laskuun vuoden 2018 jälkeen, jolloin luopumistuki päättyi. Vuonna 2018 tilanpidon aloitti 447 aloitustukea saanutta viljelijää. Vuonna 2020 aloitustuki myönnettiin 244 uudelle viljelijälle ja vuonna 2021 enää vain 239 maatilalle ja 11 porotilalle.
Viime vuonna ELY-keskukset rahoittivat tilanpidon aloittamista avustuksina 7,3 miljoonalla eurolla ja korkotukilainoina 35 miljoonalla eurolla. Eniten aloitustukia myönnettiin Varsinais-Suomeen, Hämeeseen ja Pohjois-Pohjanmaalle, joissa jokaisen ELY-keskuksen alueella aloitti 29 uutta viljelijää. Muilla alueilla aloittajien määrät jäivät näitä alemmalle tasolle.
Ruokavirasto
Kerromme ajankohtaisia uutisia yhteiskunnan eri osa-alueilta. Kotimainen ruoantuotanto on osa huoltovarmuutta. Lisäksi lähiruoalla on positiivisia ympäristövaikutuksia.