Yli vuoden kestäneen koronapandemian aikana suomalaisten oma talous näyttää pysyneen entisellään. LähiTapiolan teettämässä kyselyssä 49 prosenttia yli tuhannesta vastaajasta kertoi, että heidän oman talouden budjettinsa on pysynyt kutakuinkin tasapainossa rajoitusajoista huolimatta.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan suomalaiskotitalouksien säästämisaste on noussut jo viisi neljännestä peräkkäin. Säästämisaste oli nousussa jo ennen koronaa. Kyselyn perusteella säästäminen on onnistunut enemmän kuin joka kolmannelta (38 %).
-Kotitalouksien säästäminen on noussut niin kuin tavallista kriiseissä. Mutta tämä kaikki kotitaloudet sisältämä totuus piilottaa yhtä paljon kuin paljastaa erilaisten kotitalouksien todellisesta tilanteesta. Kyselyn tulokset voi summata siten, että vain neljälle kymmenestä kotitaloudesta on kertynyt epidemian aikana merkittäviä säästöjä, mutta vastapainoksi joka kymmenes kotitalous on joutunut purkamaan säästöjään tai velkaantumaan, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
-Puolella kotitalouksista tulot ja menot ovat olleet sunnilleen tasapainossa koronan aikana. Tähän ryhmään voivat kuulua niitä, joilla työtulot ovat säilyneet, mutta menot ohjautuneet rajoitteisen kulutuksen (palvelut, kuten ravitsemus ja matkustus) sijaan esimerkiksi kodin kehittämiseen, tai niitä, jotka ovat onnistuneet tinkimään menoistaan työtulojen pienentyessä.
Työttömyys, lomautukset tai vaikeudet harjoittaa elinkeinotoimintaa ovat syitä, jotka ovat pakottaneet osan elämään yli varojensa. Kyselyssä yhdeksän prosenttia vastanneista sanoi eläneensä yli tulojensa korona-aikana. Säästövaikeuksia on ollut erityisesti koti-isillä ja -äideillä, yrittäjillä sekä opiskelijoilla. Keskimäärin ylitystä on kertynyt 3 500 euroa.
Säästöön tuhansia euroja ja ne sijoituksiin
Säästöjään kasvattaneilla arviot kertyneistä säästöistä vaihtelevat suuresti. Pienemmillään säästö voi olla enintään sata euro, kun suurimmillaan se on useita satoja tuhansia euroja. Keskimäärin kyselyn säästäjillä kertynyt säästösumma on yli kahdeksantuhatta euroa.
-Jos säästöjä on ropissut, niitä on monille tullut kaatamalla. Kaikista koronan aikana säästämään onnistuneista joka kuudennelle on kertynyt yli kymppitonni. Suurituloisista säästäjistä (yli 85 000 bruttovuositulot) joka kolmas on nyt säästämisen ansiosta yli kymppitonnin rikkaampi. Lisäksi sijoitusten hyvät tuotot ovat tehneet suomalaisista varakkaampia kuin koskaan.
On selvää, että hyvin toimeentulevilla säästetyt summat ovat selvästi muita suuremmat. Mutta on pienilläkin tulotasoilla pystytty säästämään parikin tuhatta euroa.
Pitkään jatkuneiden rajoitustoimien vuoksi kulutustarpeet ovat varmasti monen suomalaisen kohdalla patoutuneet. Kyselyn säästäjistä kuitenkin valtaosa arvioi, että he tulevat siirtämään kertyneet säästönsä sijoituksiin tai makuuttavat säästöjään pankkitilillä. Suomen Pankin mukaan suomalaiskotitalouksien talletuskanta on kasvanut jo yli sataan miljardiin euroon.
-Kaikkien huulilla on yksi kysymys, mitä kotitaloudet tekevät kertyneillä säästöillään? Kyselyn perusteella esiin nousee kolme perusvaihtoehtoa. Suurin osa (44% vastaajista) sanoo siirtävänsä säästöjä rahastoihin, osakkeisiin tai muihin sijoituskohteisiin. He pitävät säästöjään pitkäjänteisinä ja haluavat niille myös tuottoja. Toiseksi yleisin vastaus (42%) on säästöjen kuluttaminen tämän tai ensi vuoden aikana. Pienentynyt kulutus on padonnut kulutustarpeita, jotka voidaan purkaa rokotteen ja kertyneiden säästöjen voimalla. Kolmanneksi yleisin vastaus (39%) on pitää säästöt talletuksissa. Koronakriisin arvaamaton luonne on hyvin voinut nostaa yleistä riskitietoisuutta ja johtaa aiempaa suurempiin pahan päivän tavoitepuskureihin. Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että kotitaloudet eivät ole heittäytymässä kulutusjuhliin, vaan aikovat panostaa sijoittamiseen ja oman talouden vakauteen.
LähiTapiolan kyselyn on toteuttanut Kantar TNS. Kyselyyn on vastannut kaikkiaan 1018 suomalaista. Kysely on toteutettu 8.-15.5.2021. Koko kyselyn tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
LähiTapiola