72 tunnin varautumissuosituksen mukaan kotoa pitäisi löytyä vettä, ruokaa ja välttämättömiä tarvikkeita kolmeksi päiväksi häiriötilanteen varalta. Kotivara on varajärjestely, jonka avulla voi helpottaa arjen sujumista vaikeassa tilanteessa. Häiriötilanne voi olla pitkittynyt sähkökatko, myrsky, tulva, sairaus tai muu syy, joka voi estää kauppaan pääsyn.
”Kotivara ei ole aarrelaatikko, joka avataan häiriötilanteessa, vaan kyse on arjen tuotteista, joita varataan kotiin hieman ylimääräistä. Se sisältää niitä elintarvikkeita, joita kotona tavallisestikin käytetään”, selittää Maa- ja kotitalousnaisten järjestöpäällikkö, 72 tuntia -kouluttaja Helena Velin. ”Varastossa kannattaa pitää huoneenlämmössä säilyviä tuotteita ja ruokaa, jota voi syödä kylmänä. Kotivara voi sisältää myös vähän herkkuja mielen piristykseksi.”
Helena Velin tiivistää, että häiriötilanteessa tärkeintä on, että kotona on ruokaa ja vettä.
”Hävikkiä tulee välttää, joten myös kotivaratuotteita pitää käyttää koko ajan, että varasto kiertää”; Helena Velin toteaa. ”Tärkeätä on, että kotona on syötävää, josta saa energiaa. Yksittäisen ravintoaineen tarpeen tyydyttäminen ei lyhyen häiriön aikana ole pääasia.”
Lisäksi Helena Velin korostaa ihmisten omaa vastuuta: ”On tärkeää, että meillä on kotivaraa vähintään kolmeksi päiväksi, jolloin viranomaisille jää aikaa käynnistää järjestelyjä, jos häiriö kestää pidempään.”
Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-, ravitsemus ja kotitalousneuvonnan kehityspäällikkö Marita Suontausta muistuttaa sähkökatkosten haasteista: ”Jääkaapista syödään ensin nopeasti pilaantuvat ruoat. Pakastinta ei kannata avata, jotta pakasteet eivät turhaan sula. Jos katkos jatkuu pidempään, käytetään sieltä esin helposti sulavat tuotteet. Sulaneista marjoista voi sähköjen palauduttua keittää mehua, hilloa, kiisseliä tai käyttää niitä leivonnaisiin.”
Kotivaran avulla sähkökatkosta selviää kylmilläkin ruoilla, mutta jos katkos pitkittyy, pitäisi saada lämmintä ruokaa. ”Ruokaa on helppo laittaa grillillä tai retkikeittimellä. Kaasugrilliä varten pitää olla riittävästi kaasua.”, Marita Suontausta toteaa. ”Kannattaa muistaa myös taloyhtiöiden pihagrillit, jotka voi ottaa talvellakin käyttöön tarvittaessa.”
Retkikeitin on häiriötilanteessa kätevä. Sitä tulisi käyttää aina mieluiten ulkona. Sisällä täytyy noudattaa erityistä varovaisuutta. Keitintä on käytettävää palamattomalla alustalla, kuten leivinpellin päällä ja sammutuspeite pitää olla lähellä.
Vedensaanti on meille elintärkeää. Kotona on hyvä olla puhdas, kannellinen astia tai vesikanisteri, johon vettä voi joko kotona valuttaa tai hakea sitä vedenjakopisteeltä. Pullotettua vettä on hyvä olla varastossa.
”Vanha hyvä neuvo on, että kun sähköt menevät poikki, kannattaa kiireesti laskea vettä suurehkoon kattilaan tai muuhun astiaan”, toteaa Helena Velin.
Maa- ja kotitalousnaiset toimii aktiivisesti ruokahävikin vähentämiseksi kampanjoimalla ja neuvonnalla.
Maa- ja kotitalousnaiset on mukana Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnassa eli KOVA-toimikunnassa. Toimikuntaan kuuluvat yhdistykset ja organisaatiot edistävät yhteiskunnan huoltovarmuutta ja varautumista, luonnontuotteiden, riistan ja kalan talteenottoa ja käyttöä, kotiviljelyä, puutarhanhoitoa, ympäristönhoitoa, kotimaisten energialähteiden käyttöä sekä kotitaloutta ja ruokakulttuuria. KOVA-toimikunnan toimintaa koordinoi Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK.
Lisätietoa kotivarasta ja ruokaohjeita häiriötilanteisiin:
mknk_kotivara_ruoka_valmis_nettiinfinal_0.pdf (maajakotitalousnaiset.fi)
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
