Valtio on tukenut reittilentoja Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille korvaamaan koronan myötä lakanneita markkinaehtoisia lentoyhteyksiä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on koonnut tilastotietoja tuetuista lennoista kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022. Tilastot muun muassa osoittavat, että valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on ollut suurin lennoilla Jyväskylään ja alhaisin Kemiin.
Traficom sai tehtäväkseen kilpailuttaa alkuvuonna 2021 säännölliset reittilennot Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille korvaamaan koronan myötä lakanneita lentoyhteyksiä. Kilpailutus perustui eduskunnan myöntämään määrärahaan lentoliikenteen ostoihin. Lennot aloitettiin toukokuussa 2021 ja niitä lennettiin elokuuhun 2022 asti, kun eduskunta päätti hyödyntää sopimuksen optiokauden. Koko kauden pituus oli noin vuosi ja kolme kuukautta.
Edestakaisia lentoja oli keskimäärin kaksi kertaa arkipäivässä suorilla yhteyksillä ja kolme kolmiolentoa Kemi-Kokkola-Helsinki välillä. Polttoaineen hinta nousi merkittävästi keväällä 2022, minkä takia Traficom päätti laskea kesän ajaksi lentojen palvelutasoa, jotta lentoliikenteen hankinta pysyi sille myönnetyssä 13,8 miljoonan euron kokonaisbudjetissa.
Traficomin julkaisemissa tilastoissa tarkastellaan muun muassa näiden lentojen matkustajamääriä, lentovuorojen täyttöasteita, valtion maksamaa keskimääräistä lentojen hintaa ja matkustajakohtaista hintaa eri reiteillä.
Matkustajamäärät vain murto-osa vuoden 2019 tilanteesta
Lentomäärät maakuntakentille ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun. Viidellä maakuntakentällä oli vuonna 2000 yhteensä 800 000 matkustajaa. 2010-luvulla matkustajamäärä tasaantui 400 000 matkustajan tuntumaan, minkä verran se oli vielä vuonna 2019. Koronan myötä matkustajamäärät putosivat rajusti, ja 2020 matkustajia oli enää 76 000.
Vuoden 2021 lennot koostuivat lähes pelkästään valtion tukemien lentojen matkustajista. Valtion tukemilla lennoilla oli viime vuonna yhteensä vajaat 60 000 vuotuista matkustajaa. Matkustajamäärien vertailussa on hyvä huomioida myös palvelutaso, joka on valtion tukemilla lennoilla ollut luonnollisesti heikompi kuin markkinaehtoisesti tuotettuna.
Lentojen kysynnässä on luontaisesti vuoden kierron vaihtelua, minkä rinnalle on tullut koronan luoma epävarmuus. Tarkasteltaessa matkustajamäärien kehitystä kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022 käy ilmi, että matkustajamäärät ovat vain murto-osa kahden vuoden takaiseen vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna.
Matkustajamääriin on vaikuttanut myös lentojen palvelutaso. Vuodenvaihteessa 2021–2022 matkustajamäärät notkahtivat voimakkaasti kuten myös heinäkuussa, jolloin myös palvelutaso oli alhaisempi.
”Lentomatkustamisen kysyntä ja tarjonta hakevat uutta tasapainoa kaikkialla. Lentomatkustamisen tulevaisuuden volyymit tullaan etsimään muuttuneessa yhteiskunnassa samalla, kun polttoaineiden hinnat ovat edelleen korkeat ja epävarmat”, toteaa johtaja Pipsa Eklund.
Paras täyttöaste Kajaanin lennoilla, heikoin Jyväskylän
Valtion tukemilla lennoilla on tavoiteltu valtakunnallisen saavutettavuuden ylläpitoa ja lentoliikenteen kannattelua kohti taloudellisesti mahdollisen markkinaehtoisen liikenteen paluuta. Nykyisillä matkustajamäärillä valtion tuki on ollut merkittävä. Matkustajamäärät ovat vaihdelleet lennoittain merkittävästi, osa vuoroista on ollut täysiä ja osa tyhjiäkin.
Täyttöasteet kuvaavat kuinka monta matkustajaa on ollut suhteessa koneen istumapaikkoihin. Tilastojen mukaan täyttöasteiltaan heikoimmat lennot ovat olleet Jyväskylään ja parhaimmat Kajaaniin. Valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on ollut suurin Jyväskylään ja alhaisin Kemiin.
Seuraava kilpailutettu kausi alkaa 31.10.2022, ja lentokauden pituus on korkeintaan 9 kuukautta heinäkuun 2023 loppuun.