Pelastakaa Lasten uudessa raportissa selvitettiin nuorten keskuudessa ilmenevää ekstremismiä ja vihapuhetta. Nuorisotyöntekijöistä lähes puolet kertoi kohdanneensa nuorten parissa väkivaltaista radikalisoitumista tai ekstremismiä ja selkeästi suurin osa kertoi kohdanneensa vihapuhetta.
Pelastakaa Lasten tuoreessa Nuorisotyöntekijöiden silmin: ekstremismi ja vihapuhe Suomessa -raportissa 68 % kyselyyn vastanneista nuorisotyöntekijöistä sanoo, että on huolissaan tai jokseenkin huolissaan nuorista alueellaan. Huoli liittyy etenkin nuorten hyvinvointiin, vihamieliseen käytökseen, asenneilmapiirin negatiiviseen muutokseen sekä yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
Hieman vajaa puolet (47 %) vastanneista on kohdannut merkkejä nuorten väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja/tai väkivallan ihannoinnista. Vihapuhetta oli kohdannut kolme neljästä (78 %) vastaajasta. Vastausten perusteella suurin osa koki vihapuheen tunnistamisen helpommaksi kuin väkivaltaisen radikalisoitumisen tunnistamisen. Vihapuhe voi kuitenkin jo itsessään viitata mahdolliseen väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.
Keskusteleminen radikalisoitumisesta ja vihamielisestä käytöksestä koetaan vaikeana
Vastaajista 63 % kokee, ettei heillä ole erityistä valmiutta ottaa radikalisoitumista tai siihen liittyvää huolta puheeksi nuoren kanssa.
”Oppimalla tunnistamaan ja kohtaamaan väkivaltaista radikalisoitumista ja muuta vihamielistä käytöstä nuorisotyöntekijät ja muut nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat huoltajien lisäksi avainasemassa näiden haitallisten ilmiöiden ennaltaehkäisyssä”, Pelastakaa Lasten asiantuntija Veera Tuomala sanoo.
Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat nuorta kannustavan ja tukevan kohtaamisen ammattilaisia, ja heidän kanssaan nuoret käsittelevät mielellään vaikeitakin asioita.
”Haluamme muistuttaa, että asiasta puhuminen nuoren kanssa on samanlaista kuin muistakin asioista puhuminen. Ei tarvitse olla asiantuntija, jotta voi puhua asiasta nuoren kanssa”, Veera Tuomala sanoo.
Vitsillä heitetty vihapuhe normalisoi negatiivisia asenteita
Nuorisotyöntekijät nostivat kyselyssä esille myös sen, että vihapuhe saatetaan usein verhota vitsiksi ja pukea huumorin viittaan, jolloin ei ehkä voi olla täysin varma, heijastaako puhe nuoren asenteita.
”On hyvä huomioida, että myös vitsillä heitetty vihapuhe normalisoi negatiivisia asenteita ja osaltaan lisää yhteiskunnallista polarisaatiota, johon on myös tärkeä puuttua. Ylipäätään vihapuheeseen on aina jokin syy ja se selviää puhumalla”, Tuomala muistuttaa.
Pelastakaa Lapset lisää koulutuksissaan tietoisuutta radikalisoitumisesta ja sen vaikutuksista nuoriin, sekä tarjoaa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille työkaluja ja varmuutta asian puheeksi ottamiseen nuorten kanssa. Tähän mennessä Pelastakaa Lapset on tavoittanut noin 1 000 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista. Tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta entistä enemmän niin nuorisotyöntekijöiden kuin nuorten keskuudessa.
Raportti on osoitteessa: https://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotyontekijoidensilmin