Maatalouden ilmastotoimenpiteillä on parhaimmat mahdollisuudet onnistua silloin, kun viljelijät ja neuvontajärjestöt ovat mukana ilmastoratkaisuja tuottavassa tutkimuksessa alusta lähtien. Kuusivuotisessa OPAL-Life-hankkeessa tutkimusta on tehty kahdenkymmenen eri puolella Suomea sijaitsevan pilottitilan kanssa yhteistyössä.
Maatalouden ilmastotoimenpiteisiin kohdistuu suuria odotuksia. Maataloussektorilla on mahdollisuus paitsi vähentää sektorin omia ilmastopäästöjä, myös sitoa hiiltä maaperään. Maatalous ei ole kuitenkaan pelkkää ilmastopolitiikkaa. Suomalainen maatalous on ruuan tuotannon ylisukupolvinen elinkeino, joka turvaa maaseutujen elinvoiman ja kaupunkien kehityksen. Maatalouden monien tehtävien yhteensovittaminen ei ole aina yksinkertaista, mutta tutkimuksen avulla työkaluja yhteensovittamiseen on löydettävissä.
– Tutkittu tieto on nyt tarpeen, sillä EU:n pöydillä on valtavasti maaperään ja maatalouden päästöjen vähentämiseen liittyviä hankkeita hiiliviljelystä energia- ja ilmastopakettiin. Päätöksenteossa on huolehdittava siitä, että kannattava maatalous ja ruokaturva on taattu kaikkialla Euroopassa, totesi europarlamentaarikko Elsi Katainen OPAL-Life-hankkeen loppuwebinaarissa14.2.2022.
Ilmastotavoitteiden synkattava maatalouden kannattavuuden ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa
Maaliskuussa 2022 päättyvä OPAL-Life-hanke on Suomen ensimmäinen Euroopan unionin ilmastonmuutoksen hillintään kohdistuvasta Life-rahoituksesta rahoitettu hanke, jossa maatalouden ilmastokysymyksiä on tutkittu ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista.
– Ilmastopolitiikan onnistumisen kannalta on keskeistä varmistaa, etteivät ilmastotavoitteet tee tyhjäksi esimerkiksi maatalouden kannattavuuden vahvistamisen tai luonnon monimuotoisuuden edistämisen tavoitteita, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.
Maatalouden ilmastopolitiikan onnistumisen takana on myös tutkimuksen ja käytännön saumaton yhteistyö. Viljelijät eivät ole ainoastaan tutkimustulosten kokeilijoita tai neuvontajärjestöt tutkimuksen viestinviejiä viljelijöiden suuntaa, vaan yhteistyön tulee toimia molempiin suuntiin.
– Empiirinen tutkimus ja käytännön oloissa tehtävät mittaukset ovat välttämätön laskennan ja siihen perustuvan ohjauksen perusta, painottaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Pilottitilat ja viljelijäyhteisö avainrooleissa
OPAL-Life-hankkeessa tehty tutkimus pohjaa viljelijöiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Hankkeen pilottitilojen verkosto on ollut mukana muun muassa kehittämässä ja testaamassa PeltoOptimi-palvelua. Palvelun avulla viljelijän on mahdollista tunnistaa peltolohkonsa, joille arvokkaita tuotantopanoksia kannattaa tulevaisuudessa sijoittaa.
Maataloustuotannon ja luonnon monimuotoisuuden yhtenäisvaikutuksia on tutkittu laajoilla, pilottitilojen maa-alueille sijoittuneilla linnustoinventaarioilla. Hiilen vapautumista erilaisista peltomaista ja maan rakenteen vaikutusta pellon kasvukuntoon on tutkittu peltokokeilla. Lisäksi miehittämättömien lennokkien (drone) monia käyttömahdollisuuksia on kartoitettu pellon reunassa yhdessä pilottitilallisten kanssa.
– Kun viljelijät ovat nähneet peltonsa lintuperspektiivistä kasvukauden eri vaiheissa, ovat he usein yllättyneet kasvuston vaihtelevuudesta. Selittäviksi tekijöiksi on löydetty esimerkiksi maan rakenteeseen liittyviä tekijöitä, kertoo Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkija Roope Näsi.
Viljelijän työ ei ole tavallinen ammatti, vaan se on elämäntapa, johon liittyy paljon kulttuurisia sekä historiallisia siteitä. Ainoastaan viljelijä tietää tilanpitoon ja peltojen viljelyyn liittyvät haasteet. Viljelijät toteuttavat maatalouden ilmastotoimenpiteet käytännössä, joten heidän näkemyksensä ovat toiminnan keskiössä.
Maatalouden ilmastotoimien sosiaalinen kestävyys ja hyväksyttävyys ovat nousseet voimakkaasti ilmastokeskustelun ytimeen viime vuosina. OPAL-Life-hankkeessa tämä työ alkoi jo vuonna 2015 ja on tuottanut suuren määrän tutkittua tietoa viljelijöiden arvoista ja asenteista ilmastopolitiikan tueksi.
– Onnistunutta ilmastopolitiikkaa ei ole mahdollista toteuttaa maataloudessa kuulematta viljelijöiden ääntä, toteaa Luken tutkija Jaana Sorvali.
Luonnonvarakeskus
Kerromme tästä aiheesta, sillä esimerkiksi ilmastotoimet ja maanviljely on tärkeää saada sopimaan järkevästi yhteen.