Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenilleen tekemän kyselyn perusteella Nato-jäsenyyden kannatus on lisääntynyt merkittävästi reserviupseerien keskuudessa. Kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 64,4 % vastanneista, sitä vastustaa 21,5 % ja 14.2 % on kannastaan epävarmoja.
Viime vuonna tehdyssä kyselyssä liittymistä nopeasti tai lähivuosina kannatti 52,8 % vastanneista liiton jäsenistä ja vuonna 2020 44,3 %.
Tämän vuotisen kyselyn tietojen kerääminen aloitettiin keskiviikkona 16.2. ja vastausaika päättyi 28.2. Valtaosa 4617 vastauksesta annettiin ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.
– Venäjän uhkausten ja sotatoimien vaikutukset näkyvät varmasti Nato-jäsenyyden kannatuksen kasvussa, toteaa RUL:n puheenjohtaja Aaro Mäkelä. Reserviupseerit ovat kuitenkin jatkuvasti kannattaneet Nato-jäsenyyttä merkittävästi muuta väestöä enemmän. Tämä selittynee pitkälti reserviupseereiden saamalla sotilaskoulutuksella sekä jäsenten kiinnostuksella turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.
Ylen tuoreen kyselyn ensimmäisen kerran enemmistö suomalaista eli 53 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. Ylen kyselyn perusteella 28 prosenttia suomalaisista vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.
Nato-jäsenyyden kannatuksen kasvu on ollut nopeaa, sillä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) joulukuussa 2021 julkaisemassa kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 24 %, jäsenyyttä vastusti 51 % ja kannastaan epävarmoja oli 24 %.
Kannatuksessa eroja ikäluokittain ja maakunnittain
RUL:n jäsenille tekemissä kyselyissä nuorempien jäsenten eli alle 36-vuotiaiden keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut pienempää kuin vanhempien ikäluokkien joukossa. Nuoremmistakin reserviupseereista enemmistö eli 55,4 % kannattaa jäsenyyttä.
Suomen sisällä Nato-jäsenyyden kannatuksessa on suurehkoja eroja. Eniten jäsenyyttä kannatetaan Uudellamaalla (69.5 %) vastanneista. Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueella asuvista vastaajista Nato-jäsenyyttä kannatti 54,1 %.
Ruotsin ja valtion johdon päätökset vaikuttavat
Nato-jäsenyyden kannatukseen vaikuttaa selvästi, mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi. Tällöin vastanneista peräti 79,5 % kannattaa jäsenyyttä ja vain 13,4 % vastustaa.
Vieläkin suurempi positiivinen vaikutus Nato-jäsenyyden kannatukseen on Suomen valtiojohdon toiminnalla. Kysymykseen ”Pitäisikö Suomen mielestäsi pyrkiä NATOn jäseneksi, mikäli Suomen valtiojohto (presidentti, hallitus) suosittaisi sotilaallista liittoutumista” peräti 80,5 % vastasi kyllä, 12,3 % ei ja vain 7.2 % oli kannastaan epävarmoja.
Poliittisten päättäjien vaikutusta Nato-jäsenyydestä korostaa myös se, että suuri enemmistö eli 69,6 % vastanneista vastusti neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä asiassa. Kansanäänestystä kannatti 21,8 % vastanneista ja 8.5 % ei osannut ottaa asiaan kantaa.
Reserviupseeriliitto