Jakeluyhtiö Caruna toteutti syyskuussa 2022 kyselyn*, jossa selvitettiin suomalaisten asenteita sähkönkulutuksesta ja energiankulutuksen tehostamisesta. Viimeksi suomalaisten asenteita energiansäästöön kysyttiin maaliskuussa 2022, jolloin suomalaiset olivat jo selvästi valmiita muuttamaan sähkön käyttöään. Halu joustaa on kuitenkin kasvanut edelleen.
Suurin osa suomalaisista on valmis tasaamaan sähkönkulutustaan
Suurin osa (92 %) suomalaisista suhtautuu myönteisesti sähkönkulutuksen tasaamiseen ruuhkahuippujen ulkopuolelle. Myönteisimmin sähkönkulutuksen tasaamiseen suhtautuvat yli 65-vuotiaat (76 %). Vain kaksi prosenttia vastaajista sanoo, ettei tiedä mistä on kyse sähkönkulutuksen tasaamisessa.
Maaliskuun 2022 vastaavassa kyselyssä 84 % suomalaisista suhtautui myönteisesti sähkönkulutuksen tasaamiseen ruuhkahuippujen ulkopuolelle. Tuolloin 7 prosenttia vastaajista kertoi, ettei tiedä mistä asiassa on kyse.
“Energiakriisin näkyvyys tiedotusvälineissä on selkeästi lisännyt asiakkaiden tietoisuutta sähköpulasta ja jouston tärkeydestä sen ratkaisijana”, sanoo Carunan kehitysjohtaja Ville Karttunen.
Suosituin säästökeino on täysien koneellisten pesu ja LED-lamppuihin vaihtaminen
Kysyttäessä, mitä suomalaiset olisivat valmiita tekemään säästääkseen sähkönkulutuksessa, vastaajien suosituin keino vähentää energiankulutusta on pestä vain täysiä koneellisia pyykkiä tai astioita (vastaajista 70 %). Seuraavaksi suosituimmat keinot kulutuksen vähentämiseen ovat LED-lamppujen ostaminen (58 %), huonelämpötilan laskeminen (55 %) ja suihkukäyntien lyhentäminen (54 %).
Vain kymmenen prosenttia vastaajista koki tärkeimmäksi keinoksi kuormanohjauksen eli sähkökäyttöisten varaavien lämmityslaitteiden ajastamisen edullisemmille tunneille.
Kysyttäessä, mitä keinoja suomalaiset ovat jo ottaneet käyttöön energiankulutuksen pienentämiseksi, puolet vastaajista (51 %) kertoi jo pesevänsä vain täysiä pyykki- ja astianpesukoneellisia ja vaihtaneensa LED-lamppuihin. Vastaajista 45 % kertoi käyttävänsä vähemmän lämmintä vettä kuin aiemmin. Vain kolme prosenttia vastaajista kertoi ottaneensa käyttöön kuormanohjauksen.
“Edullisen energiansaannin kannalta on tärkeää, että asiakkaiden tietoisuus sähkökuorman ohjauksen merkityksestä kasvaa. Suomen sähköjärjestelmä on vääjäämättä kehittymässä suuntaan, jossa entistä suurempi merkitys on sillä, mihin aikaan sähköä kulutetaan. Asiakkaat, jotka huomioivat edullisen sähkön tunnit ja siirtävät kulutusta näille tunneille, selviävät tulevaisuudessa halvemmalla”, sanoo Karttunen.
Vain viisi prosenttia vastaajista ei ollut valmis tekemään mitään sähkönkulutuksen pienentämiseksi.
Huonelämpötilan laskeminen kiinnostaa etenkin vanhemmissa ikäluokissa
Suomalaiset tuntevat tehokkaimmat energiansäästökeinot kohtuullisen hyvin. Sähkölämmityksen pienentäminen yhdellä asteella koetaan tehokkaimmaksi keinoksi säästää sähköä (43 % vastaajista).
“Tilastokeskuksen mukaan asumisen energiankulutuksesta 64 % menee tilojen lämmitykseen ja 17 % käyttöveden lämmitykseen. Etenkin sähkölämmitteisessä talossa huonelämpötilan alentaminen on paljon tehokkaampi keino kuin täydet pyykkikuormat ja led-lamput, vaikka toki nekin ovat tärkeitä”, Karttunen sanoo.
Etenkin omakoti- tai paritalossa asuvat suomalaiset kokevat sähkölämmityksen pienentämisen tehokkaaksi säästökeinoksi (56 %). Sen sijaan nuorista alle kolmannes (28 %) koki sähkölämmityksessä säästämisen tehokkaaksi energiansäästötoimenpiteeksi.
Vähiten tehokkaaksi säästökeinoksi kaikissa ikäryhmissä ja asumismuodoissa koettiin astianpesukoneen käytön vähentäminen (3 %).
Vastaajista 64 % on sitä mieltä, että kunnat ja yritykset ovat suuremmassa roolissa sähkönkulutuksen vähentämisessä kuin kotitaloudet. Nuorista joka kolmannes (31 %) kokee, että kotitalouksilla on energiansäästötalkoissa suurin rooli, kun 55–65 –vuotiaista näin kokee vain 15 % vastaajista.
Maaliskuun kyselyn tuloksiin pääset tästä https://caruna.fi/ajankohtaista/sahkon-hinta-huolestuttaa-suomalaiset-ovat-valmiita-muuttamaan-omia
*Kysely toteutettiin Bilendi Oy:n M3 Research verkkopaneelissa syyskuussa 2022. Kyselyyn vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan kansallisesti edustava. Aineiston virhemarginaali on noin +/- 3 prosenttiyksikköä suhteessa lähtöotokseen.
Tässä raportissa vastauksia esitellään sekä kaikki vastaajat kattavana kokonaisuutena että merkittävimmillä taustaryhmittäin. Prosenttiluvut on pyöristetty tasadesimaaliin. Pyöristysteknisistä syistä prosenttilukujen summa voi graafeissa vaihdella välillä 99 ja 101 prosenttia.
Muutaman kysymyksen osalta vertailut on tehty Carunan aiempaan, maaliskuussa 2022, toteutettuun Koti-kansalaiskyselyyn.