ympäristö

John Nurmisen Säätiön ja Traficomin yhteistyöllä vähennetään kemikaalipäästöjä Itämereen

Nestemäisiä irtolasteja eli kemikaaleja kuljettavien säiliöalusten tankinpesun yhteydessä mereen voi päätyä yhdellä kertaa satojakin litroja haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja. John Nurmisen Säätiö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat käynnistäneet Kemikaalialushankkeen, jonka tavoitteena on tunnistaa Suomen satamissa käyvien kemikaalisäiliöalusten tankkien pesuun liittyvät haitallisimmat ja vaarallisimmat kemikaalipäästöt Itämereen. Samalla on tarkoitus löytää ratkaisuja sallittujen päästöjen vähentämiseksi.  Kemikaalisäiliöaluksilla … Lue lisää

Kymmenhenkinen suomalaisretkikunta valmiina Etelämantereen hyytävään kesään

FINNARP 2022 -retkikunta matkustaa Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalle ensi viikolla. Etelämantereella tutkitaan esimerkiksi lunta, jäätä ja maankamaraa. FINNARP-retkikunta lähtee kohti Etelämannerta ja Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboaa 8. marraskuuta 2022. Retkikunta palaa Suomeen ensi vuoden helmikuussa. ”Aboalle matkustaa tällä kertaa kymmenen retkikuntalaista, joista puolet on tutkijoita ja puolet tutkimusaseman tekniikasta, muonituksesta ja lääkintähuollosta vastaavaa henkilökuntaa”, kertoo FINNARP-operaatioiden päällikkö Mika … Lue lisää

Hyönteisten hyökkäykset puihin lisäävät pilviä ja viilentävät ilmastoa

Hyönteisten hyökkäysten aiheuttama stressi lisää puiden erittämiä kaasumaisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ilmakehässä muodostuviin hiukkasiin, pilviin ja ilmakehän kykyyn heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Tutkimuksessa simuloitiin hyönteistuhojen aiheuttaman stressin vaikutusta pohjoisen alueen havu- ja lehtipuihin käyttäen ilmastomallia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisten syödessä puita ja kasveja, nämä stressaantuvat ja alkavat vapauttaa enemmän kaasumaisia orgaanisia yhdisteitä. … Lue lisää

Laidunnus vähentää ravinteiden kokonaismäärää Perämeren rantalaitumilla

Merenrantalaidunten kasvillisuuden ravinteista osa sitoutuu eläinten kasvuun, mikä vähentää ravinteiden kokonaismäärää laidunalueilla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) Rantalaidun-hankkeessa laskettiin laiduneläinten kautta tapahtuvaa ravinteiden kiertoa.  Rantalaidunnuksen osuudesta rannikkovesien rehevöitymiseen on esitetty epäilyksiä, sillä laiduneläinten on ajateltu tuovan vesistöihin ravinteita. ”Tutkimusten mukaan laidunnus vähentää kasvillisuuden biomassaa, siihen sitoutuneiden ravinteiden sekä rantaniityn ravinteiden kokonaismäärää”, tutkija Marika Laurila Lukesta sanoo.  Hankkeen selvityksen mukaan laskennallinen … Lue lisää

Marttojen uusi hanke kannustaa vaalimaan luonnon monimuotoisuutta pienessäkin pihassa

Marttojen Monimuotoinen kotipiha, kestävä ja syötävä kotipiha kaupungissa -hanke tuo esille selkein ja käytännönläheisin esimerkein, miten kotipihoja voi muuttaa monimuotoisemmaksi. Martat haluavat muistuttaa, että pienetkin pihat ja kaupunkipihat ovat yhteydessä ympäröivään luontoon, osa luonnon monimuotoisuutta ja muodostavat viheralueiden kanssa ympäristön ja hyvinvoinnin kannalta tärkeän verkoston. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta luonnon ja kotipihan monimuotoisuudesta. Hanke tarjoaa ja … Lue lisää

Lämmitys sähköistyy – Lämpöpumppujen myynti kasvoi 25 prosenttia

Polttoon pohjautuvasta lämmityksestä tulee merkittävä määrä Suomen hiilidioksidipäästöistä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, on päästävä eroon ilmastomuutoksen taltuttamiseksi. Suomen olosuhteissa hyvin usein toimivin ja kannattavin ratkaisu polttovapaaseen siirtymään ovat lämpöpumput.  Ne pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin.  Onneksi lämmityksen sähköistyminen on Suomessa … Lue lisää

WWF:n kyselytutkimus: Kuluttajat kokevat syövänsä vastuullisesti, mutta tuntevat huonosti kasvipainotteisen ruokavalion ympäristöhyödyt

Keskimäärin 60 prosenttia kuluttajista kokee tekevänsä vastuullisia ruokavalintoja, selviää WWF:n useissa Euroopan maissa teettämästä kyselytutkimuksesta. Vaikka kasvipainotteinen ruokavalio on tärkein arkinen ympäristöteko, vain harva huomioi eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutuksia ostoskorissaan. Suomessa vain 17 prosenttia vastaajista kokee eläinperäisten tuotteiden vähentämisen olevan tärkeää.   Ruuantuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin neljänneksen kasvihuonekaasuista. Kestämätön ruuantuotanto on myös suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen.    WWF selvitti kyselytutkimuksella, kuinka hyvin eurooppalaiset tuntevat ruokavalintojensa ympäristövaikutukset. Savanta ComResin toteuttamaan tutkimukseen osallistui yli … Lue lisää

Suomen rannikon laguunit ilmakuvista paikkatiedoksi

Metsähallituksen meritiimin toimesta on valmistunut uusi 8000 kohdetta sisältävä aineisto merialueen laguuneista. Ilmakuvista tunnistetut laguunit luokiteltiin kehitysasteen mukaan kuuteen eri luokkaan. Lisäksi matalien fladojen ja kluuvien tilan arvioimiseksi ilmakuvista kerättiin tietoa myös kohteiden suuaukon ruoppauksista.  Matalat suojaisat laguunit ovat monimuotoisia elinympäristöjä ja tärkeitä muun muassa uhanalaisille suojaisten pohjien näkinpartaisesiintymille sekä kevätkutuisille kaloille. Laguuni luontotyyppinä kuuluu NATURA-luontotyyppien joukkoon. Ilmakuvatulkinnassa tunnistettiin noin 5 000 fladojen eri kehitysastetta ja 500 laguunia Suomen rannikolla, pois lukien Ahvenanmaa. Lisäksi aineistoon sisältyy 2 400 kluuvijärveä. Alle kymmenen hehtaarin fladojen ja kluuvijärvien luonnontilan vaarantaminen on vesilain puitteissa kielletty (Vesilaki 587/2011 luku … Lue lisää

Moni tunnettu kasvo paljasti rakkaan paikkansa

Mikä on sinulle #rakaspaikka, jonka haluat säilyttää myös tuleville sukupolville? Suomen World Visionin ilmastokampanjan kysymykseen vastasi moni tunnettu suomalainen. Rakkaan paikkansa paljastivat muun muassa Paola Suhonen, Tomi Björck ja Pekka Hyysalo. Kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Vision haastaa ilmastokampanjassaan kaikki mukaan julkaisemaan kuvan rakkaasta paikasta, jonka haluaa säilyttää tuleville sukupolville. Tärkeän asian puolesta mukaan lähtivät mm. taiteilija … Lue lisää

Suomen päästökauppasektorin laitosten päästöt pienenivät 3,6 miljoonaa tonnia vuonna 2020

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 19,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2020. Päästöt pienenivät 15,7 % vuoden 2019 päästömäärästä.  Maakaasun kulutus kasvoi 16,0 % edellisvuoteen verrattuna (energiamääränä laskettuna). Turpeen kulutus laski 25,1 % ja kivihiilen kulutus laski 40,2 % edellisvuoteen verrattuna. Uusiutuvien, kestävyyskriteerit täyttävien polttoaineiden kulutus laski 5,3 % edellisvuoden tasosta. Merkittävimpien polttoaineiden kulutus … Lue lisää