Kansallisarkiston sotapäiväkirjatalkoot ovat alkaneet vauhdilla. Talkoolaiset ovat kirjoittaneet puhtaaksi jo yli 150 000 sanan edestä sotapäiväkirjoja ensimmäisen kymmenen päivän aikana.
Ihmisten tulkitsema teksti on opetusmateriaalia tekoälylle, joka oppii sen avulla lukemaan sotapäiväkirjoissa käytettyjä käsialoja.
Lopulta tavoitteena on saada aikaan verkkopalvelu, jossa asiakirjoihin voi tehdä sisältöhakujen lisäksi myös erilaisia aikarajauksia – palvelusta voisi olla mahdollista hakea esimerkiksi kaikki yhtenä päivänä tehdyt sotapäiväkirjamerkinnät.
Sitä ennen opetusainestoa tarvitaan kuitenkin vielä runsaasti lisää.
Erilaisia käsialoja on nimittäin paljon, kuten sotapäiväkirjojakin. Digitoituna niitä on yhteensä 26 589 kappaletta, mikä tarkoittaa 1,2 miljoonaa kuvaa.
Talkoot saaneet suuren suosion
Sotapäiväkirjatalkoot herättivät heti suuren kiinnostuksen yleisössä. Pilottivaiheen vapaaehtoishaku piti sulkea etuajassa, sillä talkoisiin ilmoittautui lähes 100 ihmistä vain parin päivän aikana.
Opetusaineiston laatiminen on edennyt hyvin projektin alettua 5. toukokuuta. Vapaaehtoiset ovat tehneet huolellista työtä ja jälki on ollut pääosin hyvää.
Talkoolaiset ovat auttaneet toinen toisiaan projektin keskustelukanavalla. Eniten keskustelua ovat herättäneet epäselvät paikannimet ja sotilaslyhenteet, mutta yhdessä niihin on useimmiten saatu selvyys.
Kansallisarkiston henkilökunta on auttanut vapaaehtoisia ja opastanut heitä käyttämään Transkribus Lite -verkkosovellusta, jolla talkootyötä tehdään. Talkoolaiset ovat myös voineet ehdottaa puhtaaksikirjoitettavaksi itseään kiinnostavia sotapäiväkirjoja.
Talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan sotapäiväkirjat ovat rintamalla tehtyjä muistiinpanoja, jotka sisältävät päivittäisen kertomuksen sotapäiväkirjan laatineen yksikön toiminnasta.