Suomessa on 10 sähköpotkulautojen vuokrauspalveluita tarjoavaa toimijaa ja lautoja on käytössä jo 40 kunnassa. Vuonna 2021 Suomessa tehtiin sähköpotkulautamatkoja yli 11 miljoonaa ja matkakilometrejä kertyi yli 19 miljoonaa. Yhdessä sovitut pelisäännöt ovat vähentäneet onnettomuuksia, mutta lisätoimia tarvitaan.
Ensimmäiset sähköpotkulautojen vuokrauspalvelut ilmestyivät Suomessa katukuvaan keväällä 2019, kun TIER ja Voi aloittivat toimintansa Helsingissä. Syksyllä 2022 toimijoita on Suomessa 10 ja sähköpotkulautoja on käytössä jo 40 kunnassa. Sähköpotkulautoja löytyy miltei kaikista suurista ja keskisuurista kaupungeista.
”Vuokrattavilla sähköpotkulaudoilla tehtävät matkat palvelevat lyhyiden matkojen liikkumista ja ne on mahdollista yhdistää osaksi matkaketjuja. Ne lisäävät vaihtoehtoja henkilöauton käytölle, mutta korvaavat myös kävelyä ja pyöräilyä”, toteaa verkostojohtaja Jenni Koskinen.
Lisääntynyt tarjonta on näkynyt myös sähköpotkulautojen määrässä. Traficomin yrityksiltä saamien tietojen mukaan vuonna 2021 tarjolla oli jo 34 000 sähköpotkulautaa eli tarjonta oli miltei kolminkertainen määrä vuoteen 2020 verrattuna. ”Määrä on jatkanut kasvuaan myös tänä vuonna. Esimerkiksi Helsingissä oli kesällä enimmillään 18 000 sähköpotkulautaa eli noin kaksinkertainen määrä vuoteen 2021 verrattuna”, kertoo johtava asiantuntija Juha-Pekka Konttinen.
Sähköpotkulaudalla yli 400 kertaa maailman ympäri
Sähköpotkulautapalveluiden tarjonta ja käyttö ovat kasvaneet vauhdilla. Vuonna 2021 Suomessa tehtiin sähköpotkulautamatkoja yli 11 miljoonaa ja matkakilometrejä kertyi yli 19 miljoonaa. ”Tämän vuoden luvuista meillä ei ole vielä tietoja, mutta todennäköisesti määrät ovat kasvaneet uusista rajoituksista huolimatta. Esimerkiksi Helsingissä vuokrattavien sähköpotkulautojen nopeuksia on rajoitettu ja viikonloppuöisin laudat ovat olleet poissa käytöstä”, kertoo Konttinen.
Yhdessä sovitut pelisäännöt vähentäneet onnettomuuksia – lisätoimia tarvitaan
Palveluntarjoajat ja kaupungit ovat yhteistyössä sopineet turvallisuutta lisäävistä toimenpiteistä, jotta onnettomuuksien määrät saataisiin laskemaan. ”Esimerkiksi Helsingissä on sovittu vuokrattavien potkulautojen nopeusrajoituksista, viikonloppuöiden käyttökatkoista ja käyttämättömien lautojen siirroista keskustassa. Ydinkeskustassa on varattu myös erillistä tilaa pysäköintiin. Nämä ovat vähentäneet HUS:n tilastojen mukaan onnettomuuksien määrää, mutta turvallisuuden eteen on vielä tehtävä lisää töitä”, toteaa johtava asiantuntija Inkeri Parkkari.
Tutkittu tieto sähköpotkulautojen onnettomuuksista Suomessa perustuu yksittäisten sairaaloiden tiedonkeruuseen. ”Kansainvälisten arvioiden mukaan sähköpotkulautailijoita kuolee noin yksi henkilö kymmentä miljoonaa matkaa kohti, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin polkupyöräilyssä. Tampereen yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa ensiapua vaatineita loukkaantumisia oli 180 kappaletta miljoonaa sähköpotkulaudan käyttökertaa kohti, ja niistä 59 loukkaantumista oli vakavia”, kertoo Parkkari.
Sähköpotkulautojen enimmäisnopeus liikenteessä on 25km/h ja ne rinnastetaan liikenteessä polkupyörään, joten niihin pätevät samat tieliikennelain säännöt kuin pyöräliikenteeseen.
Mikroliikkumisen verkoston keskiössä sähköpotkulautailun liikenneturvallisuus
Traficomin vetämässä mikroliikkumisen verkostossa keskitytään alkuvaiheessa sähköpotkulautailuun ja sen tuomiin turvallisuushaasteisiin. Verkoston jäseninä on alan toimijoita, kuntien edustajia sekä muita viranomaisia ja liikenneturvallisuustahoja. ”Verkostolle on selkeästi tarvetta. Verkosto on hyvä paikka jakaa kokemuksia ja keskustella keinoista, joilla voimme yhdessä parantaa liikenneturvallisuutta”, kertoo verkoston puheenjohtaja Parkkari.